agia ja jäljestystä

Maanantaina oltiin Hakkilassa agitreeneissä. Rata ei ollut supervaikea, mutta muutamassa kohdassa sai vähän keskittyä. Heti tokan esteen KOHDALLA ( ei jälkeen niinkuin tein ensin) piti tehdä valssi, että sai koiran putken "pimeään" päähän. Pari kertaa piti tehdä, sitten onnistui. Kepeillä Plättä on taas alkanut jättämään tokavikan välistä, ähh miksimiksi??? Ne piti sitten ottaa muutamaan otteeseen, välissä Plätty alkoi komentamaan mua kun kierrokset nousi, jouduin ihan kunnolla komentamaan, että nyt turpa kiinni ja keskity ( en ymmärrä koiria jotka voi haukkua koko radan läpi, Plättä kun haukkuu niin jää kyllä keskittyminen jonnekin hyvin kauas...)

Kolmas vaikea kohta oli kaksi estettä peräkkäin, joista viimeiselle tuli takaakierto, ja siitä putkeen vähän vaikeasta kulmasta. Sain sönkättyä sen ekalla kerralla läpi, mutta sitten ohjaaja ehdotti "saksalaista käännöstä", jolla saisi etumatkaa koiraa. Aiemmin väitin aina että Plättä on niin nopea, että en kerkeä tehdä mitään hienoja käännöksiä, oikeestihan siis niillä hienoilla käännöksillä voittaa aikaa ja on ajoissa ohjaamassa. En osaa selittää miten se saksalainen meni, periaatteessa vedetään koira vastakkaisella kädellä esteen yli, sitten itse siivikkeen vieressä tiukka käännös, ja koira taas kiinni vastakkaiseen käteen. Muutaman harjoittelukerran jälkeen sekin sujui.

Tiistaina tein tuohon lähipellolle pari lyhyttä jälkeä, laitoin molempiin kepit, mutta en yhtään nameja (paitsi loppupalkan). Kepit nousi hyvin, mutta vauhtia oli aivan liikaa, lisäksi tuntui että etsii keppejä vähän ilmavainuisesti. En kyllä juurikaan antanut jäljen vanheta, sekin ehkä vähän haittasi. Täytyy siis varmaan alkaa tehdä suoria makkarajälkiä, joissa nami on syötävä joka askeella oli mikä oli. Aiemmin tein kepit+nameja siellä täällä, tällöin Plättä söi kyllä namit, mutta kepit unohtui sitten kokonaan. Tehtiin samalla myös ekat janaharjoitukset, vein koiran janalle 1m päähän siitä mistä jälki alkoi, ei kyllä ihan vielä tajunnut hommaa, mutta eiköhän se tästä, enemmän olen huolissani tuosta vauhdista.

Keskiviikkona mentiin kauden viimeisiin ulkotreeneihin CB:n kentälle. Tehtiin melko lyhyttä radanpätkää, ongelmaksi osottautui kohta, jossa piti muurilta ohjata melko kaukana takaakiertoon. Ensin ohjasin väärin, sitten koira meni jotenkin sekaisin ja meni aina väärin. Lopulta kun tehtiin pelkkää takaakiertoa saatiin onnistumaan. Radalla oli myös muutama tosi tiukka käännös, niissä ei ongelmia, lisäksi piti tehdä tuo sama valssi kuin maanantaina jo ENNEN estettä, että sai koiran kääntymään oikeaan suuntaan, aluksi en taaskaan osannut, mutta lopulta sujui.

Varmaan pitää koettaa käydä vielä kentällä vähän treenaamassa ennen kisoja, toivotaan että siellä olisi helpot radat, eikä tulisi tehtyä tyhmiä virheitä.

Blogin ulkoasun päivitys

Syksy saapui, joten vaihdoin hieman blogin ulkoasua. Tuo yläpalkin kuva Plätästä on tosin 2 vuotta vanha, mutta jotenkin se on siinä niin onnellisen näköinen :) Löysin muitakin vanhoja kuvia blogitekstejä elävöittämään ( joskus tietysti voisi muistaa ottaa sen kameran mukaan, että tulisi uusiakin kuvia)

Plättä ja Vilke Kallavedellä 2009

Olemme nyt ahkerasti treenanneet agilitya, mä jopa joskus osaan vähän ohjata?? Linnojen koulutuksessa ekana päivänä olisin taas voinnut vajota maan alle, mutta seuraavana päivänä sujui jo paremmin, Plättää jopa kehuttiin ( "Superhyvä koira, menee just hyvin jos vaan ohjaisit oikein!"). Meillä on nyt syyskuun ajan olleet K9:n treenit maanantaisin Hakkilassa, ja keskiviikkoisin Citybelgien kentällä. Muutamana keskiviikkona pimeässä ja kaatosateessa olen miettinyt, että onko tässä taas mitään järkeä, mutta onneksi pientä edistymistä on ehkä tapahtunut, olen päässyt yli ajatuksesta "en kuitenkaan kerkeä ohjata", kyllä sitä kerkeää kun haluaa. Samoin Linnat opettivat hyvin, että koiralle pitää keholla näyttää suunta mihin ollaan jatkamassa, jotta sen saa hyppäämään oikeaan suuntaan suoraan.

En sitten voinnut vastustaa kiusausta, vaikka nyt piti olla vain treeniä, ei kisoja, että ilmoitin meidän Hyvinkään kisoihin ensi sunnuntaiksi. Hups...

Pk-tottis treeneissä meni myös viimeksi paremmin. Harjoiteltiin henkilöryhmää ja paikkamakuuta. Henkilöryhmä sinänsä ok, mutta takapää ei oikein pysy käännöksissä mukana, sitä siis treenaamaan. Paikkamakuussa saattaa vähän katsella ympärille, tähän oli ohjeena että kehu silloin kun katsoo suoraan, muuten meni ihan jees.

2009

Noutoa olen treenannut myös ( tiukkis-toko ihmisten järkytykseksi) niin, että noutokapula on aivan huippu kiva juttu ja kunhan ottaa sen suuhun, ihan sama pureskeleeko sitä. Esim. tänään otin kapulan lenkille mukaan, Plättä sai kannella sitä mielinmäärin, heittelin sitä ja välillä taisteltiin kapulasta. Aina kun kantoi sitä pidemmän matkan yms, niin naks+nami. Onnistuin siis aiemmin paineistamaan koiran kapulan suussa pidosta niin voimakkaasti, että se ei enää halunnut ottaa sitä ollenkaan suuhun. Tähän meidän yksi kouluttaja totesi, että parempi on, että se vähän pureskelee kapulaa noutaessaan, kuin se ettei nouda ollenkaan. Palautusta ollaan treenattu vasta lelulla, ettei taas tule kauheaa painetta.

Koulussa meillä on epidemiologiaa ja apeaa ( aineistoperusteinen eläinlääketieteellinen argumentointi), kummastakaan ei ole tenttiä (JEE!), mutta muuta hommaa kyllä ihan riittävästi. Tänä vuonna alkaa myös obduktiot, mulla onneksi vasta lokakuussa, niin iltapäivät on suurimmalta osalta olleet vapaita. Olen koettanut saada vihdoin mun "kandin" ( elukalla siis tehdään 1-3 vuosikursseilla kandidaatin työ, jonka pituus on 5(!?!) sivua, eli ihan lällärinakki muihin tiedekuntiin verrattuna, jotkut tosin onnistuu tästäkin ottamaan hirveät paineet, mikä meidän koulussa on valitettavan tavallista). Mun ongelmaksi tosin koitui just tuo "tää on niin helppo homma", että olen pitkittänyt aloittamista nyt melkein vuodella. Onneksi menin lupaamaan ohjaajalle, että saan sen valmiiksi lokakuun loppuun mennessä, niin olen saannut jopa jotain kirjoitettua, tekstissä ei vain vielä ole päätä eikä häntää :)

Olen koettanut nyt tsempata muutamaa elukalle pyrkijää, että kuka vain pääsee tänne kouluun, jos vaan päättää niin. Mutta kannattaa sitten oikeasti tosissaan haluta tehdä tätä hommaa, opiskelu ei ole mitään ihan helpointa ( tentteihin ihan oikeasti pitää lukea, ja olishan niitä asioita hyvä muistaa myöhemminkin), läsnäolopakkoja on runsaasti ja tuntuu tällä hetkellä, että monet ell:it tekee työtä tosi kiireessä ja stressaantuneena. Välillä uskonpuutteessa ihmettelen, miksi tähän ryhdyin, mutta sitten yleensä onneksi muistan taas että en halua mitään muutakaan :)

Nyt pitäisi vielä lähteä lenkittämään koira tuonne kylmyyteen, hieman olen kateellinen poikaystävälle joka on tällä hetkellä Kreetalla +27 lämmöstä nauttimassa!

Kuopio <3

Helsinki (koira) elämää

Tämä on lähes pelkästään koirapäivitys, sori mutta ei ole oikein muuta elämää ollut ;)

Palasimme Plätyn kanssa Helsinkiin viikko sitten. Kerkesin olla kotona n. 15min, kun lähdin Tikkurilan asemalta hakemaan hyvää ystävääni Pilviä ja hänen söpöä vinttikoiraansa Lattea meille viikonlopuksi kyläilemään.

kuva Tytti Kansanen 

Lauantaina aamulla kävimme hakemassa kaksi hylättyä rataa Purinalta agilitykisoista. Kumpikaan rata ei ollut mahdottoman vaikea, en vain osaa ohjata. Ekalla radalla 3.rima tippui, ja melkein viimeisen esteen ohjasin väärin. Muuten rata oli aika super, rengaskin meni oikein vaikka olin varma ettei se onnistu. Tokalla radalla Plättä otti lentokeinun, otin sitten keinun uudestaan ja jotenkin olin käsittänyt ettei sitten saa jatkaa, ja jätin radan siihen. Kuulemma tuomari oli katsonut mua vähän kummallisesti, kyllä sekin harmitti, otin sitten hylyn vaikka oltais saatu vain -5 :(

Iltapäivällä käytiin sitten vähän Itiksessä shoppailemassa, en kyllä löytänyt mitään. Olisin halunnut sushia lounaaksi, mutta sushipaikan take away sushit olivat niin aneemisen näköisiä, että päädyimme vanhaan kunnon katkarapu-nuudeli-valkosipuli-chili-paprika wokkiin. Loppulauantai menikin laiskotellessa, aika luksusta!

Sunnuntaina kävimme jälleen ottamassa kaksi hylättyä rataa Purinan syysskaboissa, täysin ohjaajan mokia. Ekalla radalla en ottanut koiraa kunnolla haltuun, ja se kävi hyppäämässä yhden ylimääräisen hypyn ( niin Plättää, jos et ohjaa minnekään niin se keksii kyllä oman radan). Tokalla radalla en käskenyt kunnolla esteelle, Plättä jäi komentamaan mua ja kaatoi esteen :( Ilman näitä virheitä kumpikin rata meni superhyvin, kaikki kontaktit ok, ei lentokeinuja, kaikki kepit ok jne. Alkaa ehkä hieman tökkiä, kun itse vain mokailen, eikä sen takia päästä eteenpäin?

Kisojen jälkeen kävimme vielä Ikeassa, ja sitten saatoimme P&L:n  juna-asemalle.  Sunnuntai iltana vasta tajusin, että olen nyt taas ihan yksin kotona suurimman osan aikaa. ( Kolme kuukautta olimme melkein koko ajan yhdessä poikaystäväni kanssa)

Maanantaina olin aamun töissä, ja sain vihdoin (Joensuusta ei saa sushia mistään) sushia lounaaksi! Herttoniemessä oli uusi aasialainen ravintola Yufu, jossa sushia sisältävä lounasbuffetti maksoi vain 8,9e. Söin niin paljon, että voinkin pitää taas parin kuukauden sushitauon :)

Saara laivakoiranpentu pölkyn näköisenä, kuva ei liity viime viikon tapahtumiin, mutta en ole muistanut ottaa kuvia missään, ja tämä on aika söpö

Illalla mentiin ekoihin pk-tottelevaisuus treeneihin. Kommentiksi sain, että koiran seuraaminen on aivan kamalaa, tarvitsee lisää viettiä siihen eikä saa näyttää siltä kuin oltaisiin päiväkävelyllä. Treenien jälkeen olo oli hieman masentunut, ja päätin tehdä Plätästä kotikoiran, koska oikeasti luulin että meillä on hyvä seuraaminen? Lisäksi kun muut kuulivat koiran olevan "jo" viisivuotias, niin tuntui että ihan hukkaan heitän aikaani sen kanssa.

5v harmaakuono ( myöskin hieman vanha kuva, oli tuolla kesällä vihrempää)

Tiistaina alkoi koulu ja luennot, olo oli hieman sekava ekan päivän jälkeen, kivaa kyllä oli nähdä taas kurssikavereita.

Tiistaina illala oltiin Onervan ja Sepin kanssa jäljestämässä Viikin metsissä, todella haastavassa maastossa. Plättä oli "hieman" liian innokas, ja 1.keppi jäi jäljelle ( pyysin Onervaa laittamaan sinne kaikki kuusi keppiä, vaikka ei olla hetkeen treenattu). Päästin sitten Plätän irti ja käskin etsiä sen yhden kepin, kyllä se sieltä sitten esineruutumaisesti löytyi ( ei ollut kovin kaukana maalista). Mietin että pitäisi ehkä jättää kaikki ruoka pois jäljeltä, ja se saisi palkan ainoastaan kepeistä, koska se kyllä huomaa ne, mutta ne ei ole se suurin juttu, vaan ne makkaranpalat...

Keskiviikkona oli agitreenit, kotikoiran kanssa sujui aika loistavasti, pari kertaa ohjasin väärin ja kepeille pitäisi irrota paremmin, mutta loppukommentti oli, että "nyt meni niin hyvin että ei tarvi ottaa enempää". Kisainnostus iski uudestaan, mutta silloin kun treenaan kisaorientoituneesti mikään ei suju?

vesinouto onnistuu kyllä :P

Torstaina, eli eilen, lähdettiin luentojen jälkeen agikentälle Hannan ja Onervan kanssa. Keskiviikon onnistumisista huolimatta koetan saada Plätälle uuden kisaohjaajan, ja Hannan mies Mikko suostui ystävällisesti treenamaan Plätän kanssa. Treenit meni hyvin, kun minä en soheltanut koiran kanssa, kiva oli nähdä ulkopuolisena miten taitava koira se oikeasti on.

Illalla mentiin (taas) pk-tottis treeneihin, tällä kertaa noutoryhmään. Tällä(kin) kertaa meni tosi surkeasti, koska Plättä ei oikein tykkää noutokapulasta, estehyppy onneksi meni hyvin ilman noutoa. ( pk A:ta ei vielä kokeiltu) Ohjaaja onneksi oli hirmu kiva, eikä tullut yhtään masentunut olo, vaikka ei oikeasti osattu yhtään mitään.

Tänään olisi ollut Ojankossa tehiscup, mutta päätin nyt antaa itselle ja koiralle vapaapäivän, menemme viikonloppuna Linnojen agikoulutukseen. Lisäksi pitäisi siivota, tehdä kandia, tehdä ryhmätyötä, lukea artikkeleja ymsyms. Olen nyt viikon aikana treenannut koiran kanssa melkein enemmän kun koko kesänä yhteensä ( okei aika paljon koira lomaili Tampereella), vaikka kesällä olisi pitänyt olla sitä kuuluisaa aikaa ja koulun alettua on taas niin kiire. No, onneksi nyt on perjantai, kivaa viikonloppua! :)

Syksy saapuu

Enää kolme päivää töitä jäljellä, jonka jälkeen kerkeän viikon lomailla ( tai siis kirjoittaa "kandia"), sitten täytyykin palata Helsinkiin koulun penkille. Toisaalta ihan mukavaa mennä takaisin kouluun, vaikka tentit aiheuttavat välillä valtavaa stressiä, ovat kaikki päivät erilaisia, näkee kavereita ja pääsee taas harrastusten pariin. Kesätyöt ovat sujuneet mukavasti, välillä toki on päiviä kun tuntuu ettei mikään suju, ja toisinaan menee ihan hyvin. Ja olen onnistunut sekä verinäytteenotossa että kanyloinnissa, jee! RTG kuvien ottaminen on välillä aika vaikeaa, samoin kissapotilaat ihan yleisesti.


Muita kuulumisia. Käytiin Plättysen kanssa JOA:an agiepiksissä kaatosateessa viime viikolla. Ratoja oli kolme, eka möllirata, jossa olimme kilpailun ulkopuolisena. Koirassa oli virtaa kuin pienessä ydinvoimalassa, ja hienosti saatiin hylky kun ohjasin sen putken väärään päähän. Toka rata oli helppo, noin 1-luokka tasoinen, mutta radalla koira hyppäsi komealla loikalla puomin alasmeno kontaktin yli. Otin sitten koko esteen uusiksi ja hyl tuli siitä, taisi taas radalla tulla pari muutakin mokaa. No tällä supermenestykellä en enää odottanut liikoja kolmannelta 2-3luokan tasoiselta radalta, jossa jo alku vaikutti niin vaikealta, että se tulisi menemään möhellykseksi jo heti alkuun. Rata alkoi, jo este kerrallaan mentiin eteenpäin, kepeillä meinasi tulla virhe kun Plättä ei lähtenyt tarpeeksi eteenpäin. Lopulta selvitiin koko rata virheittä ja voitetiin, jee! ( Osallistujia tässä vaiheessa kaatosaateessa oli enää noin 5kpl, mutta voitto mikä voitto... ;) ) Mitä tästä opimme:
* Ohjaajalle ei paineita, vaikka kuinka pitäisi olla superhelpponolla rata tulossa
* Ohjaa rauhassa, niin hyvä tulee
* Kepeille lisää varmuutta


Loppuun vielä muuta kuin tylsiä koirajuttuja. Sorruin tänään niin pahasti blogimainostuksen uhriksi. Luin jostain, että Reese Witherspoon on Lindexin uusi mainoskasvo, joten oli heti pakko mennä kyseisen liikkeen sivuille katsomaan millaisia vaatteita R.W mainostaa. Löysin sieltä todella halvalla kivannäköiset farkut, ja ajattelin että ennen töihin menoa käyn nopeasti vilkaisemassa niitä livenä. Lopputulos lähdin kaupasta pois kaksien farkkujen kanssa, ne olivat juuri täydelliset! Kyseiset farkut ovat tosin joustava materiaalia, joten en tiedä lörpsähtävätkö ne jossain vaiheessa.


Olen ensimmäistä kertaa koko kesänä yksin kotona, on vähän outoa, mutta hyvä tähän on nyt totutella, kun 400km välimatkan kaukosuhde taas jatkuu syyskuussa :(

(Kuva ei oikein liity mitenkään koko tekstiin, fiilistelin vain vanhoja heppatyttö aikoja katsomalla Ella-poni sarjaa Yle areenalta (kävin tunneilla aikoinaan samalla tallilla, missä sarja on kuvattu) ja hevoskuume iski taas.  Kuva viime kevään issikkavaellukselta.  )

Agilitykisat ja muuta kesäpäivitystä

Plättä ja sen ainoa lelu joka ei ole hajonnut (?!)

Blogi on viettänyt hiljaiseloa, koska ei ole oikein tapahtunut mitään kovin ihmeellistä, arki menee klinikalla työskennellessä ja viikonloput reissatessa Tampereelle tai muualle Suomeen.

Kesän ainoa festari jonne osallistuin oli täällä Joensuussa järjestettävä Ilosaarirock. Kamera oli koko ajan mukana, mutta sieltä ei oikein ole silti kuvia, muutama huono kännykkäkameralla otettu sitten vain. Ainoa bändi, jonka keikkaa todella odotin oli Von Hertzen Brothers, mutta mielestäni tämä ei ollut heidän paras esiintyminen, ihan ok kyllä. Voi tietysti vaikuttaa, etten oikein ole päässyt heidän uusimman levyn biiseihin oikein sisään. Sielun Veljet esiintyivät tämän vuoden Ilosaaressa ensimmäistä kertaa sitten vuoden-91, mutta heitäkään en ole oikein kuunnellut, joten ei nyt ollut niin iso juttu. Koko viikonlopun paras esiintyjä ja yllättäjä oli brittibändi Madness (joka on viimeksi ollut Suomessa vuonna-85), bändi soitti ihanan leppoisaa&rentoa musiikkia ja heillä oli hyvä meno lavalla, vaikka alkavat kaikki olla jo vähän iäkkäämpiä herroja :)

Iloinen Äiskä-laivakoira

Muutama viikko sitten oli serkkuni vauvan ristiäiset. Ne olivat elämäni ensimmäiset ( siis niin että muistan itsekin olleeni mukana) ortodoksiristiäiset, ja heti ristiäisten jälkeen oli vielä jumalanpalvelus, johon sitten jäimme myös. Muuten ei menot hirveästi eronneet luterilaisista, mutta (onneksi) saarnaa ei ollut, ja kirkossa olisi pitänyt seistä ( oletin että koska olin hieman ulkopuolinen niin istuin nurkassa penkillä kyllä itse...). Meidän suvun sukujuhlat ovat aina mukavia ja rentoja, ja niin oli nytkin. Saara-laivakoirapentu viihdytti niin ahkerasti vieraita, että simahti kuin saunalyhty lopulta keskelle pihaa. ( Saara on siis samasta pentueesta, jota keväällä kävin pariin otteeseen katsomassa ja minkä takia myös haaveilen omasta laivakoirasta sitten joskus...). Saaran emo Äiskä-schipperke oli toki myös juhlimassa.

Saara laivakoiranpentu

sammunut laivakoira

Omasta koirasta loma hieman venähti, se oli muutaman viikon heinäkuun alussa täällä Joensuussa, kunnes aloitti juoksut ( yli kuukauden myöhässä?), niin sitten vein sen takaisin vanhemmilleni, kun en olisi päässyt agikentälle kuitenkaan ja siskoni halusivat sen takaisin. Viime sunnuntaina Plättä sitten palasi Pohjois-Karjalaan, kävimme viikolla kaksi kertaa treenaamassa ja tänään lähdimme Kuopioon agilitykisoihin. "Lahjattomat treenaa"- sanonta ei oikein päde meihin, tuloksena 3xhyl.

Ensimmäinen rata meni jo heti alusta ihan söhläykseksi, Plättä meni kepit väärästä välistä, sitten jätti vikan menemättä ( korjasin ottamalla kepit alusta, koska en halua että se oppii sen), sitten kierrokset nousivat lisää ja rimoja tippui sellaista vauhtia, että virheitä  tuli hylkyyn asti. No, pitkä tauko ja eka rata, niin ajattelin, että seuraavalla sitten tsempataan ja rataantutustumisen jälkeen mietin vielä tarkasti mielessäni kaikki ohjauskuviot. Koira lähtöviivalle, itse lähtöpaikkaan, mutta ennenkuin kerkeän mitään sanoa, koira varastaa ja lähtee radalle. Tämä on viimeinen asia minkä haluan antaa sen oppia, joten keskeytin koko radan sitten siihen, kyllä harmitti maksaa "turhaan" lähtömaksu tästä, mutta toivottavasti oppi nyt kerrasta, radalle ei pääse jos ei odota sanallista käskyä ( Tätä ollaan kyllä treenattu, treeneissä heilun ja huidon lähdössä, mutta lähteä saa vasta käskyllä). Kolmas rata oli melko helppo, ja nyt Plättä odotti hienosti lähdössä käskyä, ei edes hötkynyt. Lähdimpä sitten itse juoksemaan 2.esteeltä eteenpäin liian pian, minkä takia koira meni esteen ohi ja yli väärältä puolelta, -> HYL ja PLAAH! Loppurata meni sitten todella hyvin, kunnes keinulta alkoi loppusuora, jossa yksi este oli rengas. En tiedä mitä kävi, mutta Plättä kävi hyppäämässä kehänauhan yli pois radalta, kun huusin vain "eteen" käskyä, sillä tosin ei siinä vaiheessa enää ollut merkitystä.

Jos ajattelee positiivisesti, tiedän nyt ainakin mitä treenataan
* Kepit varmemmaksi, täytyy alkaa oppia vihdoin itse hakemaan ne ja menemään vauhdista oikein
* Loppusuoria ( Jossa mielellään yksi este rengas)
* Rengas 110% varmaksi
* Edelleen koiran kääntämistä jo esteen päällä
* Ohjausta oikeaan aikaan ( jo Joensuun kisoissa oli ongelmaa, että Plättä menee esteistä ohi kun en tarpeeksi aikaisin/selkeästi kerro minne mennään)
* 1. radalla miljoonan muun virheen lisäksi tuli vielä lentokeinu, keinulle siis selkeämpi hidastuskäsky ( 3.radalla tosin toimi vanha "Plättä"-komento ennen keinua, jolla koira hieman tajuaa hidastaa). Muuten onneksi ei YHTÄÄN kontaktivirhettä
* Rimat tippuvat edelleen turhan herkästi, varsinkin kun vauhtia on, mitäköhän tälle voisi tehdä?

En kyllä voi sille mitään, vaikka kisat on viimeiaikoina mennyt päin *****, niin rakastan agilitykisoja! Tykkään siitä pienestä jännityksestä mikä tulee ennen radalle menoa, ja varsinkin kun on koira, joka myös tietää, että nyt on "tosi" kyseessä, ja se keskittyy aivan erilailla kuin treeneissä. Plättä myös todella innoissaan, kun se tajuaa minne on tultu (miten se muuten voi tajuta jo hypätessään autosta, että nyt ollaan muuten kisoissa?) Torstaina onneksi on epäviralliset kisat Joensuussa ja heti kun palaan Helsinkiin siellä onkin kahden päivän kisat, jee!

Tälläistä tällä kertaa, melko sekava sepustus, mutta pakko nyt heti kirjoittaa kun vielä muistaa :)

-I

Plättä vesikoira mökillä

ps. Super kesämobiilini olisi nyt ilmeisesti myynnissä, helpottaa kyllä suuresti koiraharrastamista kun on auto, en tosin ole ihan varma miten kesämobiili suhtautuu talveen, auton nyk.omistaja tosin sanoi, että ongelmitta kulkee pakkasellakin. Mietitään mietitään....

Koiralomaa ja työkiirettä

Heissan!

Elämäni on melko tylsää tällä hetkellä, koska viime viikonloppuna jätin Plätän Tampereelle hoitoon. Siskoni halusivat sen sinne välillä, ja toivon että se nyt pitää juoksunsa samalla. Menemme Tampereelle seuraavan kerran juhannuksena, joten tiedossa oli siis kahden viikon koiraloma! Tosin jo heti ekana iltana kämppä tuntui tyhjältä ilman Plättyä ( onneksi en ole kotona Helsingissä, siellä olo ilman koiraa on ihan kauheaa), mutta tekee varmasti itselleni hyvää olla hetki ilman 3x/päivä lenkkejä, sitten kun koira palaa maisemiin jaksaa taas paremmin touhuta kaikkea! Onhan se toki kiva, että voi suoraa töistä mennä vaikka salille eikä koiraa lenkittämään, mutta on myös tylsää kun kukaan ei odota kun tulet kotiin.

Mutta siis, olen täällä Joensuussa, käyn töissä ja muun ajan hengailen poikaystävän kanssa. Löysin tästä meidän läheltä Itä-Suomen liikuntaopiston, josta sai jumppakortin todella edullisesti koko kesäksi, joten koetan myös käydä siellä. En oikein osaa käydä juoksulenkeillä ilman koiraa, ja polvi on taas ollut vähän kipeä, joten koetan pitää vähän juoksutaukoa ja treenata muuten. Töissä on aika kiireistä, olen onnistunut ottamaan kolmelta koiralta verinäytteen, mutta kanyloinnissa en ole vielä onnistunut kellään muulla kuin omalla koiralla. En tajua miten se voi olla niin vaikeaa, kanyyli suoneen, mutta kun laitat tipan kiinni niin  ei se enää olekaan suonessa.... Kesän tavoite on oppia siis ottamaan verinäytteet+kanyloimaan, hieman vaatii vielä harjoittelua. Lisäksi en aina oikein tiedä minkä kokoinen neula/kanyyli on hyvä mihinkin tilanteeseen, pitää siis niitäkin opetella vielä.

Mitään muuta ihmeellistä ei olekaan tapahtunut, pari viikkoa sitten olimme JOA:n agilitykisoissa, tuloksena 2xhyl. Radat eivät olleet mitään supervaikeita, mutta ekalla radalla koira meni putken väärään päähän, tokalla ohjasin itse hölmösti ja törmäsin Plättään, lisäksi se veti ohi yhdestä esteestä, ja hyppäsi sen sitten väärään suuntaan. Koira osaa oikeastaan kaiken, mutta minä en. Normaali ihminen ehkä tälläisessä tilanteessa treenaisi enemmän, mutta minä otin nyt koirasta lomaa, ja toivon että seuraavan kerran agilitykentällä ohjaus sujuu ;) Viikonloppuna olisi agilityn sm-kisat Nastolassa, ja siellä olisi aika monta tuttuakin, en kyllä vain jaksa täältä asti lähteä sinne, huomenna menemme muutenkin ehkä Kuopioon (<3) käymään pitkästä aikaa. Onnea kaikille sm-kisoihin osallistujille, toivottavasti mekin joskus pääsemme sinne asti!

Ainiin, viime viikonloppuna olin Seinäjoella katselemassa belggareita erikoisnäyttelyssä. Oli TODELLA kuuma päivä, ihmeen hyvin handlerit ja koirat jaksoivat silti. Pähkäilin kauan ilmoitanko Plätän turistiluokkaan, en sitten ilmoittanut kun siinä piti olla tanskalainen tuomari. Kyllä harmitti, koska turistinarttuja oli vain yksi, ja tuomarikin vaihdettu mukavaksi australialaisnaiseksi! Enkä edes ottanut kameraa mukaan näyttelyyn ( tuli hieman kiire mökiltä Seinäjoen junaan), joten ei ole edes yhtäkään kuvaa sieltä. Mukava päivä kyllä oli, vaikka en pidä tunteesta kun monet tuntevat minut äitini kautta ( vietin lapsuuteni koiranäyttelyissä), mutta minulla ei ole hajua keitä nämä muistajat ovat... :)

Onneksi nyt on perjantai, ja voi rauhassa viettää viikonlopun, ensi viikolla onkin onneksi vain 4 työpäivää. Mukavaa viikonloppua kaikille! ( jos tätä blogia kukaan edes lukee muuta kuin minä itse)

-I

Minä lähden Pohjois-Karjalaan...

Täällä sitä ollaan kesää viettämässä Joensuussa. Tai eipä kesää hirveästi opiskelijana vietetä, kun päivät menee töissä, mutta ihanaa töiden jälkeen kun voi vain hengailla/urheilla/käydä kaupungilla yms. ilman huonoa omaatuntoa siitä, että tentti on tulossa ja pitäisi olla kotona lukemassa! (Ok, pakko myöntää, että kandityöni on vielä "hieman vaiheessa" (siis ei edes aloitettu), mutta meidän koulun kandi on sellainen leikkikandi ( pituus 5 sivua...), ettei sen tekoon luultavasti mene kauan kunhan aloitan...)

Sain kesäksi kaveriltani lainaan kesämobiilin, Toyota Carina II vuosimallia 1989. Muuten auto, vaikka vanha onkin, kulkee hyvin, kunhan säännöllisin väliajoin tarkistaa jäähdytysnesteet ja öljyt ( sain tähän hommaan onneksi kirjalliset ohjeet kuvien kera, muuten olisinkin ollut aivan pulassa, perusblondina en tajua auton moottorista yhtään mitään...;) ) Alla kuva kuinka kesämobiili starttasi Helsingistä :)

Ensimmäinen etappi matkalla oli mummola Kouvolassa ( huomattavasti paremmat tarjoilut kuin yhdelläkään huoltoasemalla! ;) ). Koetin saada mummon Kisse-kissasta kuvan huonolla menestyksellä. ( Kisse on aikoinaan löytynyt hylättynä muutaman päivän ikäisenä pentuna, ja se tuli mummolaan "kuolemaan". Eipä kuollut, hyvin itsetietoinen iso katti siitä kasvoi, mutta ihmisten kasvattamana siitä on tullut aivan supersosiaalinen, eikä se kestä jos se ei saa olla mukana siellä missä tapahtuu! ). Outo juttu sattui myös Kouvolassa, kun 2-v gronttunarttu Viltsu ja Plättä alkoivat yhtäkkiä tapella, vaikka aina ovat tulleet hyvin toimeen. Viltsu ei ottanut tappelusta itseensä, mutta herkkis-mammanmussu-Plättä vähän vältteli Viltsua tapahtuman jälkeen, loppuajan ne kyllä olivat rauhassa ja pihallakin yhdessä ilman hämminkiä. Viltsu on todella villi ja huonotapainen, en sitten tiedä sitten komensiko Plättä sitä rauhoittumaan, mutta Viltsu panikin vastaan? Toivotaan ettei näin enää käy jatkossa! 

Kisse

Kouvolasta kesämobiili jatkoi matkaansa Mikkeliin, autoin siellä poikaystävää pakkaamaan loput tavaransa. Asuntoon ei saanut viedä eläimiä, joten Plättä joutui olemaan pihalla sen muutaman tunnin kun järjestelimme tavaroita autoon. 

Etsi kuvasta koira:

Maisemia Mikkelissä:

Illalla sitten vihdoin pääsimme perille Joensuuhun, asutomme täällä on hyvällä paikalla, mutta pieniä vikoja löytyy (esim. lamput tai netti ei toimi...), pitää nyt siis miettiä vähän mitä tehdään. Työt alkoivat taas klinikalla, melko vauhdikasta on ollut ja paljon opeteltavaa, en millään muista viime kesältä kaikkea. Plättä pääsi yksi päivä toimimaan kanylointi ja verinäytteenotto harjoittelukappaleena :) Kerran olemme kerenneet täällä jo käydä agilitykentällä, tässä lähellä olisi myös sopiva tokoilukenttä, kunhan sinne vain saisi lähdettyä! Isoin ongelma tällä hetkellä on, että Plättä haukkuu kaikkia ääniä täällä uudessa asunnossa, jos se ei ala rauhoittumaan saa kohta sitruunapannan! ( Äitini tosin jo sanoi, että Plättä voi mennä kesäksi Tampereelle, mutta mitäs minä täällä tekisin kaiken vapaa-ajan ilman koiraa? Muutaman viikon koiraloman toki voisin ottaa taas jossain välissä)

Tälläistä tällä kertaa, ihanaa kyllä kun kesä vihdoin alkoi <3

ps. Vaihdoin tekstin fontin isommaksi ( tai en siis jaksanut enää muokata sitä, tätä on ehkä helpompi lukea, vaikka se vanha oli mielestäni tyylikkäämpi).