Maanantaina oltiin Hakkilassa agitreeneissä. Rata ei ollut supervaikea, mutta muutamassa kohdassa sai vähän keskittyä. Heti tokan esteen KOHDALLA ( ei jälkeen niinkuin tein ensin) piti tehdä valssi, että sai koiran putken "pimeään" päähän. Pari kertaa piti tehdä, sitten onnistui. Kepeillä Plättä on taas alkanut jättämään tokavikan välistä, ähh miksimiksi??? Ne piti sitten ottaa muutamaan otteeseen, välissä Plätty alkoi komentamaan mua kun kierrokset nousi, jouduin ihan kunnolla komentamaan, että nyt turpa kiinni ja keskity ( en ymmärrä koiria jotka voi haukkua koko radan läpi, Plättä kun haukkuu niin jää kyllä keskittyminen jonnekin hyvin kauas...)
Kolmas vaikea kohta oli kaksi estettä peräkkäin, joista viimeiselle tuli takaakierto, ja siitä putkeen vähän vaikeasta kulmasta. Sain sönkättyä sen ekalla kerralla läpi, mutta sitten ohjaaja ehdotti "saksalaista käännöstä", jolla saisi etumatkaa koiraa. Aiemmin väitin aina että Plättä on niin nopea, että en kerkeä tehdä mitään hienoja käännöksiä, oikeestihan siis niillä hienoilla käännöksillä voittaa aikaa ja on ajoissa ohjaamassa. En osaa selittää miten se saksalainen meni, periaatteessa vedetään koira vastakkaisella kädellä esteen yli, sitten itse siivikkeen vieressä tiukka käännös, ja koira taas kiinni vastakkaiseen käteen. Muutaman harjoittelukerran jälkeen sekin sujui.
Tiistaina tein tuohon lähipellolle pari lyhyttä jälkeä, laitoin molempiin kepit, mutta en yhtään nameja (paitsi loppupalkan). Kepit nousi hyvin, mutta vauhtia oli aivan liikaa, lisäksi tuntui että etsii keppejä vähän ilmavainuisesti. En kyllä juurikaan antanut jäljen vanheta, sekin ehkä vähän haittasi. Täytyy siis varmaan alkaa tehdä suoria makkarajälkiä, joissa nami on syötävä joka askeella oli mikä oli. Aiemmin tein kepit+nameja siellä täällä, tällöin Plättä söi kyllä namit, mutta kepit unohtui sitten kokonaan. Tehtiin samalla myös ekat janaharjoitukset, vein koiran janalle 1m päähän siitä mistä jälki alkoi, ei kyllä ihan vielä tajunnut hommaa, mutta eiköhän se tästä, enemmän olen huolissani tuosta vauhdista.
Keskiviikkona mentiin kauden viimeisiin ulkotreeneihin CB:n kentälle. Tehtiin melko lyhyttä radanpätkää, ongelmaksi osottautui kohta, jossa piti muurilta ohjata melko kaukana takaakiertoon. Ensin ohjasin väärin, sitten koira meni jotenkin sekaisin ja meni aina väärin. Lopulta kun tehtiin pelkkää takaakiertoa saatiin onnistumaan. Radalla oli myös muutama tosi tiukka käännös, niissä ei ongelmia, lisäksi piti tehdä tuo sama valssi kuin maanantaina jo ENNEN estettä, että sai koiran kääntymään oikeaan suuntaan, aluksi en taaskaan osannut, mutta lopulta sujui.
Varmaan pitää koettaa käydä vielä kentällä vähän treenaamassa ennen kisoja, toivotaan että siellä olisi helpot radat, eikä tulisi tehtyä tyhmiä virheitä.
keskiviikko 28. syyskuuta 2011
sunnuntai 25. syyskuuta 2011
Blogin ulkoasun päivitys
Syksy saapui, joten vaihdoin hieman blogin ulkoasua. Tuo yläpalkin kuva Plätästä on tosin 2 vuotta vanha, mutta jotenkin se on siinä niin onnellisen näköinen :) Löysin muitakin vanhoja kuvia blogitekstejä elävöittämään ( joskus tietysti voisi muistaa ottaa sen kameran mukaan, että tulisi uusiakin kuvia)
Olemme nyt ahkerasti treenanneet agilitya, mä jopa joskus osaan vähän ohjata?? Linnojen koulutuksessa ekana päivänä olisin taas voinnut vajota maan alle, mutta seuraavana päivänä sujui jo paremmin, Plättää jopa kehuttiin ( "Superhyvä koira, menee just hyvin jos vaan ohjaisit oikein!"). Meillä on nyt syyskuun ajan olleet K9:n treenit maanantaisin Hakkilassa, ja keskiviikkoisin Citybelgien kentällä. Muutamana keskiviikkona pimeässä ja kaatosateessa olen miettinyt, että onko tässä taas mitään järkeä, mutta onneksi pientä edistymistä on ehkä tapahtunut, olen päässyt yli ajatuksesta "en kuitenkaan kerkeä ohjata", kyllä sitä kerkeää kun haluaa. Samoin Linnat opettivat hyvin, että koiralle pitää keholla näyttää suunta mihin ollaan jatkamassa, jotta sen saa hyppäämään oikeaan suuntaan suoraan.
En sitten voinnut vastustaa kiusausta, vaikka nyt piti olla vain treeniä, ei kisoja, että ilmoitin meidän Hyvinkään kisoihin ensi sunnuntaiksi. Hups...
Pk-tottis treeneissä meni myös viimeksi paremmin. Harjoiteltiin henkilöryhmää ja paikkamakuuta. Henkilöryhmä sinänsä ok, mutta takapää ei oikein pysy käännöksissä mukana, sitä siis treenaamaan. Paikkamakuussa saattaa vähän katsella ympärille, tähän oli ohjeena että kehu silloin kun katsoo suoraan, muuten meni ihan jees.
Noutoa olen treenannut myös ( tiukkis-toko ihmisten järkytykseksi) niin, että noutokapula on aivan huippu kiva juttu ja kunhan ottaa sen suuhun, ihan sama pureskeleeko sitä. Esim. tänään otin kapulan lenkille mukaan, Plättä sai kannella sitä mielinmäärin, heittelin sitä ja välillä taisteltiin kapulasta. Aina kun kantoi sitä pidemmän matkan yms, niin naks+nami. Onnistuin siis aiemmin paineistamaan koiran kapulan suussa pidosta niin voimakkaasti, että se ei enää halunnut ottaa sitä ollenkaan suuhun. Tähän meidän yksi kouluttaja totesi, että parempi on, että se vähän pureskelee kapulaa noutaessaan, kuin se ettei nouda ollenkaan. Palautusta ollaan treenattu vasta lelulla, ettei taas tule kauheaa painetta.
Koulussa meillä on epidemiologiaa ja apeaa ( aineistoperusteinen eläinlääketieteellinen argumentointi), kummastakaan ei ole tenttiä (JEE!), mutta muuta hommaa kyllä ihan riittävästi. Tänä vuonna alkaa myös obduktiot, mulla onneksi vasta lokakuussa, niin iltapäivät on suurimmalta osalta olleet vapaita. Olen koettanut saada vihdoin mun "kandin" ( elukalla siis tehdään 1-3 vuosikursseilla kandidaatin työ, jonka pituus on 5(!?!) sivua, eli ihan lällärinakki muihin tiedekuntiin verrattuna, jotkut tosin onnistuu tästäkin ottamaan hirveät paineet, mikä meidän koulussa on valitettavan tavallista). Mun ongelmaksi tosin koitui just tuo "tää on niin helppo homma", että olen pitkittänyt aloittamista nyt melkein vuodella. Onneksi menin lupaamaan ohjaajalle, että saan sen valmiiksi lokakuun loppuun mennessä, niin olen saannut jopa jotain kirjoitettua, tekstissä ei vain vielä ole päätä eikä häntää :)
Olen koettanut nyt tsempata muutamaa elukalle pyrkijää, että kuka vain pääsee tänne kouluun, jos vaan päättää niin. Mutta kannattaa sitten oikeasti tosissaan haluta tehdä tätä hommaa, opiskelu ei ole mitään ihan helpointa ( tentteihin ihan oikeasti pitää lukea, ja olishan niitä asioita hyvä muistaa myöhemminkin), läsnäolopakkoja on runsaasti ja tuntuu tällä hetkellä, että monet ell:it tekee työtä tosi kiireessä ja stressaantuneena. Välillä uskonpuutteessa ihmettelen, miksi tähän ryhdyin, mutta sitten yleensä onneksi muistan taas että en halua mitään muutakaan :)
Nyt pitäisi vielä lähteä lenkittämään koira tuonne kylmyyteen, hieman olen kateellinen poikaystävälle joka on tällä hetkellä Kreetalla +27 lämmöstä nauttimassa!
 |
| Plättä ja Vilke Kallavedellä 2009 |
En sitten voinnut vastustaa kiusausta, vaikka nyt piti olla vain treeniä, ei kisoja, että ilmoitin meidän Hyvinkään kisoihin ensi sunnuntaiksi. Hups...
Pk-tottis treeneissä meni myös viimeksi paremmin. Harjoiteltiin henkilöryhmää ja paikkamakuuta. Henkilöryhmä sinänsä ok, mutta takapää ei oikein pysy käännöksissä mukana, sitä siis treenaamaan. Paikkamakuussa saattaa vähän katsella ympärille, tähän oli ohjeena että kehu silloin kun katsoo suoraan, muuten meni ihan jees.
 |
| 2009 |
Koulussa meillä on epidemiologiaa ja apeaa ( aineistoperusteinen eläinlääketieteellinen argumentointi), kummastakaan ei ole tenttiä (JEE!), mutta muuta hommaa kyllä ihan riittävästi. Tänä vuonna alkaa myös obduktiot, mulla onneksi vasta lokakuussa, niin iltapäivät on suurimmalta osalta olleet vapaita. Olen koettanut saada vihdoin mun "kandin" ( elukalla siis tehdään 1-3 vuosikursseilla kandidaatin työ, jonka pituus on 5(!?!) sivua, eli ihan lällärinakki muihin tiedekuntiin verrattuna, jotkut tosin onnistuu tästäkin ottamaan hirveät paineet, mikä meidän koulussa on valitettavan tavallista). Mun ongelmaksi tosin koitui just tuo "tää on niin helppo homma", että olen pitkittänyt aloittamista nyt melkein vuodella. Onneksi menin lupaamaan ohjaajalle, että saan sen valmiiksi lokakuun loppuun mennessä, niin olen saannut jopa jotain kirjoitettua, tekstissä ei vain vielä ole päätä eikä häntää :)
Olen koettanut nyt tsempata muutamaa elukalle pyrkijää, että kuka vain pääsee tänne kouluun, jos vaan päättää niin. Mutta kannattaa sitten oikeasti tosissaan haluta tehdä tätä hommaa, opiskelu ei ole mitään ihan helpointa ( tentteihin ihan oikeasti pitää lukea, ja olishan niitä asioita hyvä muistaa myöhemminkin), läsnäolopakkoja on runsaasti ja tuntuu tällä hetkellä, että monet ell:it tekee työtä tosi kiireessä ja stressaantuneena. Välillä uskonpuutteessa ihmettelen, miksi tähän ryhdyin, mutta sitten yleensä onneksi muistan taas että en halua mitään muutakaan :)
Nyt pitäisi vielä lähteä lenkittämään koira tuonne kylmyyteen, hieman olen kateellinen poikaystävälle joka on tällä hetkellä Kreetalla +27 lämmöstä nauttimassa!
 |
| Kuopio <3 |
perjantai 9. syyskuuta 2011
Helsinki (koira) elämää
Tämä on lähes pelkästään koirapäivitys, sori mutta ei ole oikein muuta elämää ollut ;)
Palasimme Plätyn kanssa Helsinkiin viikko sitten. Kerkesin olla kotona n. 15min, kun lähdin Tikkurilan asemalta hakemaan hyvää ystävääni Pilviä ja hänen söpöä vinttikoiraansa Lattea meille viikonlopuksi kyläilemään.
Lauantaina aamulla kävimme hakemassa kaksi hylättyä rataa Purinalta agilitykisoista. Kumpikaan rata ei ollut mahdottoman vaikea, en vain osaa ohjata. Ekalla radalla 3.rima tippui, ja melkein viimeisen esteen ohjasin väärin. Muuten rata oli aika super, rengaskin meni oikein vaikka olin varma ettei se onnistu. Tokalla radalla Plättä otti lentokeinun, otin sitten keinun uudestaan ja jotenkin olin käsittänyt ettei sitten saa jatkaa, ja jätin radan siihen. Kuulemma tuomari oli katsonut mua vähän kummallisesti, kyllä sekin harmitti, otin sitten hylyn vaikka oltais saatu vain -5 :(
Iltapäivällä käytiin sitten vähän Itiksessä shoppailemassa, en kyllä löytänyt mitään. Olisin halunnut sushia lounaaksi, mutta sushipaikan take away sushit olivat niin aneemisen näköisiä, että päädyimme vanhaan kunnon katkarapu-nuudeli-valkosipuli-chili-paprika wokkiin. Loppulauantai menikin laiskotellessa, aika luksusta!
Sunnuntaina kävimme jälleen ottamassa kaksi hylättyä rataa Purinan syysskaboissa, täysin ohjaajan mokia. Ekalla radalla en ottanut koiraa kunnolla haltuun, ja se kävi hyppäämässä yhden ylimääräisen hypyn ( niin Plättää, jos et ohjaa minnekään niin se keksii kyllä oman radan). Tokalla radalla en käskenyt kunnolla esteelle, Plättä jäi komentamaan mua ja kaatoi esteen :( Ilman näitä virheitä kumpikin rata meni superhyvin, kaikki kontaktit ok, ei lentokeinuja, kaikki kepit ok jne. Alkaa ehkä hieman tökkiä, kun itse vain mokailen, eikä sen takia päästä eteenpäin?
Kisojen jälkeen kävimme vielä Ikeassa, ja sitten saatoimme P&L:n juna-asemalle. Sunnuntai iltana vasta tajusin, että olen nyt taas ihan yksin kotona suurimman osan aikaa. ( Kolme kuukautta olimme melkein koko ajan yhdessä poikaystäväni kanssa)
Maanantaina olin aamun töissä, ja sain vihdoin (Joensuusta ei saa sushia mistään) sushia lounaaksi! Herttoniemessä oli uusi aasialainen ravintola Yufu, jossa sushia sisältävä lounasbuffetti maksoi vain 8,9e. Söin niin paljon, että voinkin pitää taas parin kuukauden sushitauon :)
Illalla mentiin ekoihin pk-tottelevaisuus treeneihin. Kommentiksi sain, että koiran seuraaminen on aivan kamalaa, tarvitsee lisää viettiä siihen eikä saa näyttää siltä kuin oltaisiin päiväkävelyllä. Treenien jälkeen olo oli hieman masentunut, ja päätin tehdä Plätästä kotikoiran, koska oikeasti luulin että meillä on hyvä seuraaminen? Lisäksi kun muut kuulivat koiran olevan "jo" viisivuotias, niin tuntui että ihan hukkaan heitän aikaani sen kanssa.
Tiistaina alkoi koulu ja luennot, olo oli hieman sekava ekan päivän jälkeen, kivaa kyllä oli nähdä taas kurssikavereita.
Tiistaina illala oltiin Onervan ja Sepin kanssa jäljestämässä Viikin metsissä, todella haastavassa maastossa. Plättä oli "hieman" liian innokas, ja 1.keppi jäi jäljelle ( pyysin Onervaa laittamaan sinne kaikki kuusi keppiä, vaikka ei olla hetkeen treenattu). Päästin sitten Plätän irti ja käskin etsiä sen yhden kepin, kyllä se sieltä sitten esineruutumaisesti löytyi ( ei ollut kovin kaukana maalista). Mietin että pitäisi ehkä jättää kaikki ruoka pois jäljeltä, ja se saisi palkan ainoastaan kepeistä, koska se kyllä huomaa ne, mutta ne ei ole se suurin juttu, vaan ne makkaranpalat...
Keskiviikkona oli agitreenit, kotikoiran kanssa sujui aika loistavasti, pari kertaa ohjasin väärin ja kepeille pitäisi irrota paremmin, mutta loppukommentti oli, että "nyt meni niin hyvin että ei tarvi ottaa enempää". Kisainnostus iski uudestaan, mutta silloin kun treenaan kisaorientoituneesti mikään ei suju?
Torstaina, eli eilen, lähdettiin luentojen jälkeen agikentälle Hannan ja Onervan kanssa. Keskiviikon onnistumisista huolimatta koetan saada Plätälle uuden kisaohjaajan, ja Hannan mies Mikko suostui ystävällisesti treenamaan Plätän kanssa. Treenit meni hyvin, kun minä en soheltanut koiran kanssa, kiva oli nähdä ulkopuolisena miten taitava koira se oikeasti on.
Illalla mentiin (taas) pk-tottis treeneihin, tällä kertaa noutoryhmään. Tällä(kin) kertaa meni tosi surkeasti, koska Plättä ei oikein tykkää noutokapulasta, estehyppy onneksi meni hyvin ilman noutoa. ( pk A:ta ei vielä kokeiltu) Ohjaaja onneksi oli hirmu kiva, eikä tullut yhtään masentunut olo, vaikka ei oikeasti osattu yhtään mitään.
Tänään olisi ollut Ojankossa tehiscup, mutta päätin nyt antaa itselle ja koiralle vapaapäivän, menemme viikonloppuna Linnojen agikoulutukseen. Lisäksi pitäisi siivota, tehdä kandia, tehdä ryhmätyötä, lukea artikkeleja ymsyms. Olen nyt viikon aikana treenannut koiran kanssa melkein enemmän kun koko kesänä yhteensä ( okei aika paljon koira lomaili Tampereella), vaikka kesällä olisi pitänyt olla sitä kuuluisaa aikaa ja koulun alettua on taas niin kiire. No, onneksi nyt on perjantai, kivaa viikonloppua! :)
Palasimme Plätyn kanssa Helsinkiin viikko sitten. Kerkesin olla kotona n. 15min, kun lähdin Tikkurilan asemalta hakemaan hyvää ystävääni Pilviä ja hänen söpöä vinttikoiraansa Lattea meille viikonlopuksi kyläilemään.
 |
| kuva Tytti Kansanen |
Iltapäivällä käytiin sitten vähän Itiksessä shoppailemassa, en kyllä löytänyt mitään. Olisin halunnut sushia lounaaksi, mutta sushipaikan take away sushit olivat niin aneemisen näköisiä, että päädyimme vanhaan kunnon katkarapu-nuudeli-valkosipuli-chili-paprika wokkiin. Loppulauantai menikin laiskotellessa, aika luksusta!
Sunnuntaina kävimme jälleen ottamassa kaksi hylättyä rataa Purinan syysskaboissa, täysin ohjaajan mokia. Ekalla radalla en ottanut koiraa kunnolla haltuun, ja se kävi hyppäämässä yhden ylimääräisen hypyn ( niin Plättää, jos et ohjaa minnekään niin se keksii kyllä oman radan). Tokalla radalla en käskenyt kunnolla esteelle, Plättä jäi komentamaan mua ja kaatoi esteen :( Ilman näitä virheitä kumpikin rata meni superhyvin, kaikki kontaktit ok, ei lentokeinuja, kaikki kepit ok jne. Alkaa ehkä hieman tökkiä, kun itse vain mokailen, eikä sen takia päästä eteenpäin?
Kisojen jälkeen kävimme vielä Ikeassa, ja sitten saatoimme P&L:n juna-asemalle. Sunnuntai iltana vasta tajusin, että olen nyt taas ihan yksin kotona suurimman osan aikaa. ( Kolme kuukautta olimme melkein koko ajan yhdessä poikaystäväni kanssa)
Maanantaina olin aamun töissä, ja sain vihdoin (Joensuusta ei saa sushia mistään) sushia lounaaksi! Herttoniemessä oli uusi aasialainen ravintola Yufu, jossa sushia sisältävä lounasbuffetti maksoi vain 8,9e. Söin niin paljon, että voinkin pitää taas parin kuukauden sushitauon :)
 |
| Saara laivakoiranpentu pölkyn näköisenä, kuva ei liity viime viikon tapahtumiin, mutta en ole muistanut ottaa kuvia missään, ja tämä on aika söpö |
 |
| 5v harmaakuono ( myöskin hieman vanha kuva, oli tuolla kesällä vihrempää) |
Tiistaina alkoi koulu ja luennot, olo oli hieman sekava ekan päivän jälkeen, kivaa kyllä oli nähdä taas kurssikavereita.
Tiistaina illala oltiin Onervan ja Sepin kanssa jäljestämässä Viikin metsissä, todella haastavassa maastossa. Plättä oli "hieman" liian innokas, ja 1.keppi jäi jäljelle ( pyysin Onervaa laittamaan sinne kaikki kuusi keppiä, vaikka ei olla hetkeen treenattu). Päästin sitten Plätän irti ja käskin etsiä sen yhden kepin, kyllä se sieltä sitten esineruutumaisesti löytyi ( ei ollut kovin kaukana maalista). Mietin että pitäisi ehkä jättää kaikki ruoka pois jäljeltä, ja se saisi palkan ainoastaan kepeistä, koska se kyllä huomaa ne, mutta ne ei ole se suurin juttu, vaan ne makkaranpalat...
Keskiviikkona oli agitreenit, kotikoiran kanssa sujui aika loistavasti, pari kertaa ohjasin väärin ja kepeille pitäisi irrota paremmin, mutta loppukommentti oli, että "nyt meni niin hyvin että ei tarvi ottaa enempää". Kisainnostus iski uudestaan, mutta silloin kun treenaan kisaorientoituneesti mikään ei suju?
 |
| vesinouto onnistuu kyllä :P |
Illalla mentiin (taas) pk-tottis treeneihin, tällä kertaa noutoryhmään. Tällä(kin) kertaa meni tosi surkeasti, koska Plättä ei oikein tykkää noutokapulasta, estehyppy onneksi meni hyvin ilman noutoa. ( pk A:ta ei vielä kokeiltu) Ohjaaja onneksi oli hirmu kiva, eikä tullut yhtään masentunut olo, vaikka ei oikeasti osattu yhtään mitään.
Tänään olisi ollut Ojankossa tehiscup, mutta päätin nyt antaa itselle ja koiralle vapaapäivän, menemme viikonloppuna Linnojen agikoulutukseen. Lisäksi pitäisi siivota, tehdä kandia, tehdä ryhmätyötä, lukea artikkeleja ymsyms. Olen nyt viikon aikana treenannut koiran kanssa melkein enemmän kun koko kesänä yhteensä ( okei aika paljon koira lomaili Tampereella), vaikka kesällä olisi pitänyt olla sitä kuuluisaa aikaa ja koulun alettua on taas niin kiire. No, onneksi nyt on perjantai, kivaa viikonloppua! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)