perjantai 30. joulukuuta 2011

mitä tulikaan tehtyä 2011? (osa 1)

Lueskelin muiden blogeja, ja monet ovat tehneet koosteen vuodesta 2011. Aloin sitten miettiä kulunutta vuotta ja voi kamala miten vaikeaa on muistaa vuoden takaisia asioita! Joten päätin nyt tehdä itsellenikin koosteen tästä vuodesta, seuraavan kerran kun iskee black out, niin on sitten joku paikka mistä tarkistaa :)

sonnivasikka Höttiäinen
Vuosi 2011 alkoi navettaharjoittelussa lypsykarjatilalla. Meidän täytyy koulussa suorittaa kaksi viikkoa harjoittelua sikalassa ja toisen kaksi navetassa. Tälläiselle superkaupunkilaiselle kuin minä maatilalla elämäminen oli todella avartava kokemus, ja kunnioitus kaikkia maanviljelijöitä kohtaan nousi 100%, niin rankkaa hommaa maatilan pyörittäminen kyllä on. Joka ikinen aamu (klo 6.00) on noustava lypsämään, oli joulu tai sunnuntai tai mikä ihan päivä vaan. Lehmät olivat todella kivoja, tosin onneksi isäntä opasti hyvin ketkä ovat kilttejä ja antavat kenen tahansa lypsää ja keiden kanssa saa olla tarkempi, ettei tule sorkasta iskua.

Poikaystäväni muutti kevääksi töihin Mikkeliin, joten siellä tuli vierailtua kevään aikana muutamaan otteeseen. Koulussa alkoi elinpatologia, joka oli nimestään huolimatta aika tylsää, ja koko eläinlääkisurani mielenkiintoisin kurssi olikin parasitologia ( =matoja), vaikka luulin aluksi inhoavani sitä. Kertoo kyllä hyvin miten suuri vaikutus luennoitsijoilla voi olla opiskelijoiden mielenkiintoon.

Plätän kanssa aloittelimme agilityssä kisauraa, mutta ennen sitä halusin teettää sille viralliset terveystutkimukset. Järjestin sitten koulumme koirakerholle joukkokuvauksen Mevettiin, jossa Plätältä kuvattiin lonkat ja kyynärät, ja tutkittiin polvet ja silmät. Muut tulokset olivat terveet ( silmät ok, polvet 0/0, kyynärät 0/0), mutta lonkat liian matalien lonkkamaljojen takia C/B. Aluksi muserruin täysin tästä tuloksesta, ja mietin tekeväni Plätästä kotikoiran, mutta sitten kaikki puhuivat minut järkiini, nivelet olivat täysin puhtaat eikä koira oireile mitenkään, joten miksi lopettaa harrastus sen takia? Joten harrastusuraa jatkettiin, mutta koetin olla entistä tarkempi alku-ja loppulämmittelyiden suhteen, sekä tarkkailla koiraa tarkemmin, ettei sillä ala tulla mitään oirehtimisia.
Plätyn lonkat c/b

Plätyn kyynärät 0/0
Kisaura alkoikin lupaavasti, tokista virallisista kisoista heti ensimmäinen LUVA ja toinen LUVA tulikin heti maaliskuun alussa. Sitten menin juoksulenkille liukkaalla kelillä ja polveni tuli äärettömän kipeäksi ja koko kevät menikin sitä parannellessa, jouduin jopa lopettamaan agitreenit itseni osalta (koira onneksi sai jatkaa lainaohjaajien kanssa) ja oikeasti LEPÄÄMÄÄN kunnolla, että polvi alkoi paranemaan. Polvi kyllä myös tutkittiin ja rtg-kuvattiin, mutta mitään siitä ei löytynyt, joten luultavasti se oli vain tulehtunut. En vain osaa olla paikoillani, siksi varmaan paraneminen venähtyi, kun heti kun polvi oli parempi lähdin treenaamaan ja taas se kipeytyi uusiksi. Sen siitä saa kun huolehtii koiran jaloista enemmän kuin omistaan...

Ekat epäviralliset tokokisat! 
Koulussa oli keväällä hirveästi tenttejä, täytyi vain painaa mentaliteetilla yksi tentti kerrallaan, eikä musertua työmäärän alle. Lueskelin tentteihin koulun kirjastolla, mikä oikeasti oli paaaljon tehokkaampaa kuin kotona, ja ihme ja kumma, en KOKO lukuvuoden aikana joutunut yhteenkään uusintenttiin! Tämä olikin neljän yliopistovuoteni aikana ensimmäinen kerta kun näin kävi.

Maaliskuussa onneksi kerkesin koulupaineiden alta karata kaveri luokse viikonlopuksi Tukholmaan, mikä oli huippua :)

Islanninhevosia <3
Toukokuussa sitten uskaltauduin jatkamaan agiuraa, treenit eikä kisatkaan oikeen sujuneet, tauko ei tehnyt meille yhtään hyvää. Plättä kävi myös luonnetestissä toukokuussa, siitä onkin oma postaus tehtynä.

Kesäksi vaihdoin maisemaa Pohjois-Karjalaan pieneläinklinikalle töihin. Koira vietti suurimman osan kesästä mökkeillen tai vanhempieni luona, eikä hirveästi tehty mitään, vähän käytiin kentällä humputtelemassa välillä.

mulla oli melkoisen punaiset hiukset

Tulipas tätä tekstiä, ja juttua vielä riittäisi, taidan jatkaa syksyn osalta toisella kertaa!

tiistai 13. joulukuuta 2011

möllitoko kisat ja vähän agia

Viime viikolla oli räntäsateessa meidän tokoryhmän leikkimieliset kisat. Koska olen ollut todella laiska treenaamaan tokon hyppyä, käytiin edellisenä päivänä kavereiden kanssa koululla vähän hyppimässä. Plätälle on edelleen vähän vaikeaa se, että sen pitää AIVAN yksin lähteä sinne hyppyyn, ja sitten pysäytys välillä myös unohtuu. Lopuksi sain pari tosi kivaa suoritusta, koira kääntyi jo oikeastaan ilmassa ja pysyi paikallaan niin kauan kun tarvitsi.

Kisoihin siis! Sää oli aivan hirveä, ja tietenkin olimme ulkona. Tässä liikkeet ja kommentit (meidän ohjaaja oli tuomarina ja hän oli vähän lepsu pisteiden kanssa, toisaalta ihan kiva ettei tätä nyt tehty niin tosissaan).

Luoksepäästävyys: 10, ei ongelmia, tosin Plättä ei oikein millään pysy istumassa vaan nousee seisomaan, mutta se ei kai ilmeisesti ole ongelma.

Paikallamakuu: 9, en enää muista mikä unohtui, musta meni tosi hyvin. Yksi koira lähti rivistä juoksemaan, Plättä pysyi paikallaan.

Seuraaminen: 10, tein ilman hihnaa, monta käännöstä ja juoksuosuus, kaikki oli ok, käännökset toki saisi vielä terävöityä. Ei tarvinnut käskeä kertaakaan uusiksi, jes!

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 8, muuten jees, mutta annoin itse liikaa apua liikkeellä. Tosin olin unohtanut koko liikkeen, enkä tiennyt meneenkö maahan, niin ajattelin tehdä mielummin varman päälle, olisi varmaan mennyt myös ilman niin suuria apuja.

Luoksetulo: 9, taas autoin vahingossa vähän kädellä. Käskytin luoksetulon suoraan sivulle, ja vitsit tuo koira osaa sen hyvin. Ehkä luovun pk-haaveista, koska tokossa luoksetulossa ei mitään ongelmaa, kun saa tulla suoraan sivulle eikä tarvi tulla eteen.

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9,5 Musta oli hieman vino, mutta tuomarin mielestä suora. Mutta minukset meni, kun käskytin sivulle kahdesti, koska ekalla kertaa valui o i k e i n hitaasti istumaan. Tästä olisi oikeissa kisoissa sakotettu enemmän.

Estehyppy: 0, ekaksi ei meinannut hypätä, avustin kädellä, sitten olin unohtanut meidän hihnan siihen esteen viereen, joten ei pysähtynyt vaan tuli esteen ohi haistelemaan sitä. Hups. Sain onneksi ottaa uusiksi ( siis kun pisteet oli jo menetetty) sitten oli ok, mutta lähtö hypylle vielä epävarma. Pitäisikö niitä liikkeitä ehkä treenatakin muutenkin kuin edellisenä päivänä?

Kokonaisvaikutelma 9,5, yhteispisteet 148,5 ja 1-tulos olisi silti tullut yhdestä nollasta huolimatta. Olin itse tosi tyytyväinen, en palkannut liikkeiden välillä ja kaikki tehtiin niinkuin oikeissa kisoissa, Plättä keskittyi ja teki tosi hyvin, tunnetusti vain itse mokailen. Innostus oikeisiin toko kisoihin syttyi myös, ainakin sen TK1 verran. Nämä oli meidän tokat möllitokokisat, ja kivaa huomata, että tokossa en jännitä yhtään, koska mulla ei ole siinä mitään tavoitteita. Agilityssä aina ajattelen, että tuloksia on PAKKO saada.

Agilitykuulumiset vielä lopuksi. Oltiin pari viikkoa sitten Hyvinkäällä kisoissa, helpot radat. Ekalla radalla keskityin saamaan hyvän puomin kontaktin, mikä onnistui superhyvin. Sitten unohdin ohjata koiraa ja se meni yhden esteen väärinpäin, muuten rata oli tosi hyvä, mutta HYL siitä sitten tuli. Toka rata oli vähän vaativampi, mutta keskityin tekemään vauhdissa vaativat käännöset ja muut meni hyvin. Sitten A:lta oli suora linja pituudelle, unohdin käskeä ja Plättä pysähtyi ennen estettä, ja kielto. Sitten vielä myöhemmin käskin putkeen liian myöhään, ja toinen kielto. Tulos -10vp ja suuri harmitus, koska radan TODELLA vaikeat kohdat meni hyvin, mutta sitten suorat linjat ei vaan voi onnistua. Radoista on videot kamerassa, jonka unohdin Joensuuhun, täytyy katsoa ensi viikolla jos kehtaan ne julkaista.

Eilen oli varmaan tämän vuoden vikat agitreenit, kun lähden ensi viikoksi teurastamoharjoitteluun Outokumpuun. Kaverin auto ja mun kännykkä hajosi matkalla treeneihin, mutta oltiin lopulta vain 15min myöhässä. Meillä ei ollut ohjaajaa, joka kuitenkin oli meille kehittänyt radan. Viime viikolla todettiin ohjaajan kanssa, että Plättä tarvii enemmän irtoamistreeniä kepeille ja kontakteille, joten laitoin kontakteille namialustat, ja ne toimii tosi hyvin, menee aivan täysiä loppuun asti hienoon 2on2off-asentoon, ja lähtee vasta "vapaa" käskyllä jatkamaan. Plättä on koulutettu namialustoilla, mutta olen jättänyt ne pois "kun se osaa jo", tuloksena koira joka himmailee koko kontaktin loppupään, eikä oikein tiedä missä pysähdytään. Tällä paluulla namialustoille koetan nyt vahvistaa sitä oikeaa pysähdyspaikkaa, ja hyvin nyt näyttää toimivan. Rata oli aika vauhdikas, muuten meni hyvin, mutta lopussa tuli ongelmaksi, että kepeille olisi pitänyt jättää koiraa enemmän, jotta olisin kerennyt valmiiksi seuraavalle esteelle. Tämä taas johti siihen, että Plättä jätti kepeista viimeisen välin menemättä, ääh! Miksi aina kaikki on niin vaikeaa, toisaalta oma syy, kun en ole tarpeeksi vahvistanut itsenäistä keppien suoritusta. Täytyy kaivaa omat kepit kaapin pohjalta vielä ennen lumen tuloa, ja alkaa treenaamaan. Harjoittelu nyt tosin sotkee vähän kuvioita.

Huomenna on vika työpäivä tänä vuonna ja sitten lähden hoitamaan mummon koiria, vanhapappa Sepiä ja seköpää Viltsua pariksi päiväksi Kouvolaan, jee! Kuulemma serkkuni on leiponut oikein kakun, tuplajee!