Tohelo ja Torvelo lenkillä

Heipsan!

Plättä pääsi tänään parhaan koiraystävänsä walesinspringerspanieli Nelsonin kanssa riehumaan, meno näytti tältä:

Eli aikamoista rallia, omistajat onneksi pääsivät helpolla kun koirat riehuivat :) Eilen oltiin myös Hakkilassa agilitytreeneissä, meni aika hyvin, tehtiin kyllä meille aika helppoa juttuja, keppejä ja valsseja. Tosin saisin kiinnittää huomiota Plätän käännöksiin, jos sen antaa vain hypätä ilman että kertoo mihin suuntaan jatketaan, niin se kerkeää jo hirveän pitkälle esteen jälkeen. Tiukat käännökset siis treeniin! Koira tekee ne hyvin, mutta kun ohjaaja unohtaa käskeä. Lopuksi treenattiin vielä keppejä takaaleikkauksella, eli että vaihdan keppien takana puolta, joten ohjaus tulee eri puolelta kuin kepeille lähetys. Se oli Plätälle vielä turhan vaikeaa, se teki aina pyörähdyksen ensimmäisessä keppivälissä, vähän katsoen taakseen, että "hei mihin sää jäit, en voi yksin mennä!" Tätä sitten vielä lopuksi harjoiteltiin makupala-alustan kanssa, hieman alkoi sujua, muttaa vaatii lisää treeniä. Sulaispa jo lumet pois, niin päästäisiin ulkokentälle liitelemään :)

Päätös tästä ei tule koirablogia ei nyt oikein pitänyt, kun eka postaus on tietysti heti koirista ;)

Muoks

ps. ääh noi kuvat nyt kuitenkin jäi liian isoiksi! En oikein vielä handlaa tätä, koetan jaksaa huomenna pienentää ne. Lisäksi voisiko joku kertoa, että miksi en saa kuvia laitettua siinä järjestyksessä kun haluan, vain aina uusin lataus tulee ylimmäksi?

Elämäni ensimmäinen blogi avattu!

Hei vaan!

Olen jo kauan haaveillut omasta blogista, mutta olen sitten miettinyt, että tuskin kukaan minun juttuja jaksaa lukea, joten en ole sitten viitsinyt edes aloittaa. Kuitenkin tajusin tässä yksi päivä muiden blogeja lukiessa, että oma blogi on itselle hyvä keino säilyttää muistoja eletystä elämästä. Varsinkin kun tuntuu, että lukiosta valmistumisen jälkeen aika on alkanut kulkea tuplavauhdilla ja niin paljon kaikkea on kerennyt tapahtua, etten vaan enää ihan tarkkaan muista mikä juttu sattui milloinkin. Oman ikäni kanssa olen jo tipahtanut myös kärryiltä, toisaalta ei varmaan haittaa olla ikuisesti 21-vuotias ;) Blogin avulla voi myös helposti päivitellä kuulumisia kavereille jotka asuvat eri puolella Suomea tai ulkomailla.

Toinen SUURI ongelma blogin perustamisen kanssa oli, etten keksinyt sille kivaa nimeä. Joku "Irkun blogi" olisi ollut vähän tylsä, sitten mietin koirani kennelnimeä blogin nimeksi, mutta en kuitenkaan halua tehdä tästä pelkkää koirablogia, joten sekin ajatus hylättiin. ( Tosin koirat ovat tällä hetkellä melko suuressa roolissa elämässäni, eli niitä juttuja on varmasti luvassa). Lopuksi mietin jotain hauskaa ranskankielistä lausahdusta, mutta kaikki mitä keksin oli jo käytetty ( ja oikeasti, joku "La vie est belle" olisi ollut hieman kliseinen). Nyt blogilla on sitten ihan pölkky nimi, Sokerikuonot viittaavat omaan koirarotuuni belgianpaimenkoira groenendaeleihin, joille tulee vanhetessa mustaan kuonoon valkoisia karvoja "kuorrutukseksi". ( Ko. nimitys on tosin kummitätini keksintö, ja myöhemmin se on myös päätynyt erään kennelin nimeksi, onneksi tunnen ko.kennelin kasvattajan niin hyvin, ettei tästä varmaan tule mitään kopiointisyytettä ;) ) Pullaponi tuli taas mieleen siitä, että olen lähes koko ikäni harrastanut ratsastusta, mutta se on nyt ajan ja rahan puutteen takia tauolla opiskelujen ajan. Pidän kuitenkin edelleen itseäni henkeen ja vereen hevosihmisenä, vaikka heppailu keskittyy tällä hetkellä netin hevoskeskustelupalstoille ja haaveiluun omasta hevosesta joskus tulevaisuudessa.

Mistä sitten ajattelin tarinoida? No ihan normaalista elämästäni, koirista, opiskeluista, vapaa-ajasta ja kaikesta mahdollisesta. En nyt vielä ole ihan varma millainen tästä lähtee kehkeytymään, mutta katsotaan. Kivaa plussaa on tietysti, jos saan aikaan niin kivoja juttuja, että joku alkaa tätä blogia lukea !

Lopuksi vielä pieni esittely kirjoittajasta. Eli olen parikymppinen opiskelija, ja asun tällä hetkellä Helsingissä. Jonain päivänä minusta vielä valmistuu eläinlääkäri, mutta olen vasta 2.vuosikurssilla opinnoissani. Olen alunperin Tampereelta, ennen Helsinkiin muuttoa opiskelin biokemiaa muutaman vuoden ihanassa kalakukkokaupungissa Kuopiossa. Minulla on 5-vuotias belgianpaimenkoira narttu Plättä, jonka kanssa harrastan agilityä, ja yritän myös treenata tokoa ja jälkeä ( kaksi viimeistä vähän heikommalla menestyksellä...). Tuohon blogin etusivulle halusin laittaa rakkaan hermeliinikanini Pumben kuvan. Pumbe on jo 7-vuotias kaniherra, ja viettää rauhallisia eläkepäiviä vanhempieni luona.

Lopuksi vielä pari vuotta vanha kuva minusta ja Plätästä.