Koirajalostusta ja BH masennus

Aamulla reippaana lomailijana lähdin keskustakampukselle kuuntelemaan Animalian, Eläinlääkäriliiton, Kenneliiton ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten järjestämää seminaaria koirien liiallisesta jalostamisesta. (Tätä ennen olin jo reippaillut Kampin matkahuoltoon hakemaan lisurinäytteet, joita en saannut sieltä eilen kun olin vartin myöhässä! Ja viennyt ne Viikkiin jääkaappiin ja tullut takaisin keskustaan, time well spent...) Aihe oli mielenkiintoinen, puhujina tapahtumassa oli Marjatta Snellman, Juha Kares ja Kirsi Sainio. Aikaa puheenvuoroille + paneelikeskustelulle oli varattu vain 2h, mielestäni siis aivan liian vähän. Puheenvuoroissa ei sinänsä minulle tullut mitään suuria uutuuksia, esim. brakykefaalisten koirien hengitysvaikeudet ovat olleet esillä koulussa jo monesti, samoin cavalierin syringomyelia. Keskustelu vasta pääsi vauhtiin, kun seminaari loppui. Paikalla oli kyllä väkeä, mutta enemmän olisi mahtunut kyllä. Itse kuulin tapahtumasta facebookissa, kun joku kaveri laittoi että aikoo osallistua. Kuulemma sitä oli mainostettu myös eläinlääkäriliiton sivuilla, mutta varmasti ihan "tavan koiranomistajat" olisivat myös saanneet seminaarista paljon irti, nyt siellä oli melkoisesti eri "alojen" edustajia.


Seminaarissa tuli moneen puheessa esille se, että kasvattajien tulisi ottaa vastuuta millaisia koiria jalostaa ja myös millaisille ihmisille niitä myy. Myös ostajilla on suuri vaikutus pentujen määriin, jos kaikki pennut menee kuin kuumille kiviä huolimatta siitä millaiset vanhemmat on taustalla, niin kyllähän joku aina haistaa rahan ja tarttuu onkeen. Puhuttiin myös siitä, että kuinka paljon voidaan kasvattajille tehdä erilaisia sääntöjä ja miten se vaikuttaa koirien jalostukseen, ja että pitäisikö roturisteytykset sallia. Sainio esitti hyvän esimerkin, että emme voi alkaa tehdä enää uusia "parempia rotuja" esim. risteyttämällä kaksi erirotuista koiraa ja aloittaa siitä jalostustyö tismalleen samalla lailla kuin 100 vuotta sitten, pian olemme taas samoissa ongelmissa kuin nyt. Vaan nykyisiä rotuja tulee pyrkiä parantamaan esim. juuri roturisteytyksillä, mistä olen täysin samaa mieltä. Joku myös ehdotti, että koiranjalostus tulee lopettaa kokonaan ja ihmiset voisivat ottaa kaikki kodittomat koirat, ja sitten kun asiat on kunnossa niin aloitetaan jalostus taas. Niin milläköhän koirilla sitten. En muutenkaan ymmärrä oikein logiikkaa, että "koira kuin koira", se ei valitettavasti pidä yhtään paikkaansa. Minä haluan reippaan harrastuskoiran, jonka kanssa harrastaessa vain taivas (ja ohjaajan taidot) on rajana, ja joka kulkee mukana helposti joka paikassa ja on kivaluonteinen (eli belggari ;) ). Tälläinen henkilö ei todellakaan kaipaa sitten esim. metsästyskoiraa, eikä metsästyskoirakaan kaipaa minua, koska ei pääsisi mun kanssa tekemään sitä mistä eniten nauttii ja missä on hyvä. Kodittomien katukoirien tapauksessa ratkaisu ei ole tuoda niitä kaikki tänne, vain lähteä ratkomaan sitä ongelmaa, minkä takia niitä katukoiria ylipäätään on (eläinsuojeluongelmat, eläimiä ei arvosteta jne.) Suomessakin on paljon kodittomia koiria, yleensä juuri sen takia, että hankitaan koira joka ei sovellu itselle/omaan käyttöön eikä ole viitsitty kunnolla harkita koiranhankintaa.

Jopas tuli sepustus, kuitenkin vähän harmitti että kun keskustelu vasta pääsi alkamaan koko seminaari loppui! Jatkossa siis pidempi aika keskustelulle, suomalaiset nyt yleensäkin avaa suunsa vähän hitaamman puoleisesti.

Ilalla sitten lähdettiin pk-tottis treeneihin, mulla oli ajatuksena tehdä BH kokeen liikkeet läpi ja katsoa mitä pitää vielä treenata. No unhodin vesipullon matkasta kokonaan, ajoin väärällä kaistalla minkä takia matka-aika piteni n.10 min kun jouduin vähän kiertelemään, joten taas ei olisi pitänyt treenata yhtään mitään. Seuraamisessa Plättä oli ihan lahna, kulki jossain 50cm päässä eikä ollut yhtään mukana käännöksissä. Mulla meni sitten kaavio ihan sekaisin kun koira ei keskittynyt YHTÄÄN. Liikkeestä istumisen se sentään osasi. Liikkeestä maahan ok, mutta luoksetulo suoraan eteen edelleen vino. Sain kyllä sitten lyhyellä matkalla tulemaan paremmin eteen. Nyt en tee yhtään niitä suoraan sivulle tulemisia, tai sitten hylkään koko helkutin palveluskoirahaaveet ja teen vain niitä. Paikkamakuussa ekalla kerralla söi ruohoa, komensin ja aloitin alusta. Tokalla kerralla meinasi lähteä treenikaverin noutokapulan perään (sinänsä kiva, että ennen kapulaa vihannut koira tykkää siitä noin paljon, mutta väärä tilanne...), taas kävin komentamassa ja aloitettiin uusiksi. Kolmannella kerralla oli ok, vaikka yksi koira teki samalla eteenmenon, mutta en kääntänyt Plätälle selän kuin vain puoliksi, että näin koko ajan mitä se tekee. Mun piti ottaa pieni käsipeili treeneihin, mutta sekin unohtui sen juomapullon kanssa. Taitaa jäädä BH koe vielä kaukaiseksi haaveeksi...

Meidän kaikista kivoin ja osaavin koira Loviatan Xerba "Sepi" täytti muuten eilen 15v! Sepi on siis tullut mun isovanhemmille tosin vasta 9-vuotiaana kun heidän edellinen koira Takku kuoli. Sepi on maailman kivoin koira, pitää järjestystä yllä kun nuoremmat riehuu. Sepi on kiltti ja kultainen söpöliini. Näkö ja kuulo ei enää kovin hyvin papparaisella toimi, ja portaiden kiipeäminen on jo hieman hankalaa, mutta Sepi viettää reippaasti leppoisia eläkepäiviä mummon luona :)

Komea herrasmies! 

Sepi muutama vuosi sitten

PS. Tein taas loistavan blogilöydön, lehmäblogi! :)