Näytetään tekstit, joissa on tunniste teurastamoharjoittelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste teurastamoharjoittelu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 5. maaliskuuta 2012

treenejä ja loma!

Viime viikon ajan päivät meni teurastamolla, nyt on harjoittelusta 3/4 osaa suoritettu, yhden viikon teen vielä aluehallintovirastossa ja harjoittelut tältä vuodelta on hoidettu. Sain jopa 1,5v vuoden jälkeen "kandityöni" hyväksyttyä, joten nyt olen ihan ansaitusti lomalla tämän viikon, jee! 1.3.2012 Plättä täytti 6 vuotta, kivasti unohdin koko homman mutta viikonloppuna se sai luun ja pallon lahjaksi <3 Pieni pentuhan se vielä on, ikä on vain numeroita ;)

Onnellinen koira Kuopiossa synttäriluun kera!

Perjantaina käytiin taas agihallilla. Meillä oli teemana kontaktit ja kepit. Kontateilla olen tosiaan vähän palannut taaksepäin, käytetään taas namialustaa jotta saan niihin vauhtia. Alustalla tosin aina ei ole namia, välillä palkkaan kädestä, välillä otin klikkerin jne. Kontaktit alkavat olla ihan kivoja, tosin edelleen tuntuu ettei ihan 100% varmoja, minkä haluaisin. Plättä esim. karkasi puomille pari kertaa, ja sitten se saattaa hypätä sieltä kesken pois, eli kontakti ei ole vielä täysin selkärangassa. En tiedä onko liikaa vaatia, että kontaktit sujuvat jopa ilman käskyä koko esteelle. Koetan tällä hetkellä saada ohjausta enemmän varmemmaksi ja vastuun esteen suorittamisesta koiralle, en halua että se miten itse huidon tai huudan vaikuttaa liikaa suoritukseen.

Kepeillä meillä olikin sitten pieni tahtojen taisto. Itse olin mielestäni aivan oikeassa kohdassa, ja kepit mentiin helpommalta puolelta. Ensin Plättä aloitti monta kertaa 2.välistä, vedin aina takaisin ja alkoi hirveä räkytys "minä osaan sinä olet tyhmä". Muutaman kerran aloitti jopa 3.välistä! Aina vaan aloitettiin uudestaan ja uudestaan, lopulta vihdoin aloitti kepit oikein, eikä sen jälkeen ollut ongelmia.

Viikonloppuna menin Kuopioon vähän tapaamaan kavereita ja sukulaisia. Sunnuntai aamuna käytiin kunnon lenkillä vanhoissa maisemissa Vänärillä ja Rönössä, Plättä oli aivan onnesta sekaisin. Valitettavasti kuulin myös huonoja uutisia, Plätän paras koirakaveri oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen :(

Tänään ekana lomapäivänä laiskottelin kunnolla aamun ja iltapäiväksi lähdettiin hallille treenaamaan. Ekaksi tehtiin agia, melko helppoa rataa mutta monta kontaktia. Tänään kepit sujuivat aivan loistavasti, kerran koira yritti 2.välistä, mutta tämän jälkeen joka kerta meni itsenäisesti oikein ja pystyin jopa jättämään koiran kepeille ja edetä itse reilusti! Jippii, edes jotain edistystä ja ehkä tuo perjantain "keskustelu" loksautti koiran aivoissa jotain paikalleen. Kontaktit sujui, tosin taas karkasi puomille kerran ja hyppäsi sieltä kesken alas, muutaman kerran A:lla tuli turhan hitaasti alas. Mutta muuten pysähtyi joka kerta nättiin 2on-2offiin, ja lähti eteenpäin vasta vapautuskäskyllä. Mähän en koskaan palauta kontakteille, eli otan aina koko esteen alusta jos kontakti menee pieleen, mutta nyt ei tarvinnut (paitsi sen kerran kun varasti ja kerran alkukontakti unohtui niin otin uusiksi, toivottavasti siitä ei tule uutta ongelmaa!)

Plättä tiputtelee rimoja melko helposti ja syy on se, ettei se katso YHTÄÄN minne on menossa, kunhan vaan porhaltaa täysiä eteenpäin. Yksi este tosin oli vähän turhan lähellä A:ta, joten ne tipukset voin ottaa omaksi syyksi, mutta muuten kyllä ihan koiran mokia. Tiputteli sekä radalla että kun lopuksi tehtiin välistävetoharjoituksia. Ainoa mitä olen tähän keksinyt on, että karjun kunnolla "HYPPY" käskyt, silloin jotenkin keskittyy myös nostamaan ne jalkansa. Välistävedot sujui tosi hyvin sitten kun saatiin rimat pysymään ylhäällä :)

Raahasin agiesteet pois, ja otettiin vielä tokoa. Ekaksi paikkamakuu 2min, makuussa sinänsä ei ongelmia, mutta ennakoi perusasennon. Tein sitten monta lyhyempäää paikkamakuuta, ja pari kertaa ihan käskin "odota" kun tulin takaisin sivulle. Lopuksi jaksoi odottaa käskyä. Sitten tehtiin seuraamista, siinä ainoa ongelma taas on, että kun pysähdytään ei joko mene perusasentoon tai matelee oikein hitaasti alas. Tein tosi lyhyitä seuruita, ja naksuttelin kun meni hyvin. Palkaksi otin lihapullia (vaikka niiden kanssa omat sormet ovat hiukan vaarassa), ja motivaatio oli koiralla melko korkealla :)

Lopuksi tein luoksetuloja. Meillä on nyt kaksi eri luoksetuloa TÄNNE= suoraan sivulle ja KOM=suoraan eteen. Eka tein TÄNNE käskyllä, ongelma on että Plättä lähtee vasta 2.käskyllä ja välillä jää jopa seisomaan kesken matkan. Tuntuu että se ei oikein käsitä oikein vielä kumpaa tehdään milloinkin. KOM sujui aluksi (sitä tehdään tosi lyhyellä matkalla), kun kädellä ohjasin sen eteen, eli siis pidin lihapullaa tossa rinnankorkudella. Kun laitan käden sivuun, niin koira alkaakin tulla taas sivulle, eli se taitaa seurata mun kättä eikä tajua noiden käskyjen eroa... Mulla sitten meni hermo kun se meni ihan miten sattuu, karjasin koiralle että EI NYT NOIN, Plätällä meni hermot ja se lähti agilityputkeen mököttämään. Ehkä ei pitäisi treenata tokoa agilityn jälkeen, agilityssä saan karjua kurkku suorana ilman että koira ottaa nokkiinsa, mutta tokossa pitää olla aina jotenkin vain positiivinen ja iloinen ja juuri oikeanlainen mielentila, puuh. Agility sopii meille paljon paremmin! Sitten iloisesti sirkuttelin koiran takaisin ja syötin nameja, otettiin vielä pari toistoa kumpaakin luoksetuloa, koetin käskeä oikein iloisesti ja kyllähän se toimi. Mitä opin: älä suutu koiralle, vaan opettele ensin paremmaksi kouluttajaksi.


Mukavaa sinänsä kun on tuo halli ihan omassa käytössä, mutta vähän on tylsää treenata yksikseen, ja radan rakennukseen menee aina ihan tuhottomasti aikaa, halliin kun ei saa jättää esteitä vaan ne on korjattava aina pois. Tänään onnistuin kuluttamaan treeneihin matkoinensa 2,5h, hups :)


torstai 1. maaliskuuta 2012

Kuulumisia

Hups. blogi on taas hieman unohtunut. Aloitetaan kahden viikon takaisista tunnelmista:



Pe 17.2 lähdin käymään Tampereella vanhassa lukiossani siskoni vanhojen tansseissa. Jotenkin suuri nostalgiafiilis valtasi itseni, tykkiläiset näyttivät samanlaisilta boheemitaiteilijoilta kuin munkin lukioaikoina, oli kivaa myös tavata vanhoja opettajia. Tanssien suhteen muutoksena oli se, että nykyään oppilaat tanssivat kolmessa eri paikassa, Koskikeskuksessa eivät ollenkaan, mutta he saivat tanssia viisi tanssia, meillä taisi olla vain kolme. Viimeisen tanssin opiskelijat olivat saanneet suunnitella täysin itse, ja se olikin todella hauska ;) Lukiolta sitten suuntasin viettämään tyttöjen iltaa Tuulensuuhun, oli oikein hauskaa :) Lauantaina sitten lähdimme Pilvin kanssa Vapriikkiin katsomaan Lady Ostapeckin näyttelyä ja illan löhösimme siskoni sohvalla ja söimme pannaria <3

Su 19.2. aamuksi luvattiin huonoa ajosäätä, aamulla onneksi oli selkeää niin lähdettiin Plätän kanssa ajamaan Tampereelta kisoihin Hyvinkäälle. Tosin turha reissu tehtiin, kolme rataa, tuloksena -10, HYL ja HYL. Ekalla radalla söhelsin jotain itse, mutta kaksi vikaa hylkyä tuli siitä, että Plättä meni putken väärään päähän!!! Loppuradat sujuivat ilman ongelmia. 2.radalla voin ihan vähän syyttää itseäni väärästä putkesta, mutta viimeisellä radalla putkeen oli suora linja pituudelta, mutta koira teki 90 asteen käännöksen, jotta pääsi sinne väärään päähän. Olin niin raivoissani kun lähdin kisoista, surkeat tulokset, hirveä nälkä, pitkä päivä ja vielä kaikki tiet lähes auraamatta, joten fiilis oli melkoisen surkea :(

Viikko olikin sitten aivan hirveä, perjantaina farmiksen 2.tentti, ja tietysti obduktioviikko(joita on siis ma,ke ja pe 12.30-16/17), torstaina obduktion pakollinen diskussio, kandin korjaus ja pari pakollista farmiksen hommaa. En siis oikein mitenkään loistokkaasti kerennyt lukea tenttiin, onneksi se oli melko helppo ja uskoisin että kirkkaasi läpi. Eniten ehkä tänä lukuvuonna on ärsyttänyt nuo obduktiot, niitä on 9/oppilas (+3 eviran demoa, mutta ne nyt on vähän mitä on). Jokainen opettaja opettaa erilaisen obduktiotekniikan, aina kun luulee jotain osaavansa onkin se toisen mielestä ihan väärin. Lisäksi diagnoosien teko ei aina ole kovin helppoa, eikä patologisten termien muistaminen! Mulla on siis kaikki obduktiot ohi, eli mun pitäisi nyt tällä laadukkaalla ja loistavalla obduktiokokemuksella osata avata mikä eläin tahansa ja löytää syy sen kuolemalle. Siitä jopa ehkä selviän, mutta meillähän on koeobduktio toukokuussa, jossa sen eläimen avauksen lisäksi täytyy vastata suullisiin teoria kysymyksiin, voi kamala, saan vatsahaavan jo pelkästä ajatuksesta :/ Nyt vikalla viikolla onneksi pääsin avaamaan isoja eläimiä (hevonen ja lehmä), muuten olen ollut vain kissoja ja koiria availemassa.

La 25.2. lähdettiin taas agikisoihin, päästiin korkkaamaan Vuokkoset areena. Tulokset, HYL ja -10. Ei suju niin ei suju! Ekalla radalla keppivirhe ja PUTKEN väärä pää, tokalla Plättä meni 3.vikan esteen ohi, ja kepeillä taas virhe. Eli nyt aletaan treenamaan keppejä ja putkia! Vuokkoset areena oli hieno, mutta kummalisen pimeä/hämärä, silmät oikein häikästyi kun sieltä tuli ulos. Hyvinkään hallia aina syytetään liukkaudesta, mutta Plättä kyllä kaatui myös Vuokkoset areenan verkka-alueella. Vaikka Hyvinkää on kauempana, pidän siitä ehkä kuitenkin enemmän, vaikka rata on isompi Vantaalla. Kisojen jälkeen hain tavarat kotoa ja lähdettiin mummolaan Kouvolaan rentoutumaan. Söin hyvin, kävin saunassa ja näin hyvää ystävääni, oli oikein mukavaa.

Su 26.2. aamulla kävin toisen mummon luona, ja iltapäivällä lähdin ajamaan kohti Joensuuta ja teurastamoharjoittelun osaa II. Nyt sitten olen joka aamu herännyt 4.30, kun teurastamolla täytyy olla ante mortemeita tekemässä klo 6.00. Fiksua olisi ollut lähteä jonnekin uuteen paikkaan, itselle tuo Outokumpu on jo niin tuttu, mutta en laiskanut jaksanut alkaa hommailemaan kämppiä, nyt kun voi mukavasti asua poikaystävän luona Joensuussa. Huomenna onkin vika päivä teurastamolla, sitten lomailen ja maaliskuussa teen vielä yhden viikon harjoittelua aluehallintovirastossa.

Käytiin Plätän kanssa myös eilen treenaamassa agia Napakan hallilla, piti tehdä nopeat treenit jossa sitten lämmittelyn ja radan rakennuksen ja purun kanssa meninikin 1,5h. Tehtiin tekniikka treeniä, keppien lisäksi pitäisi treenata yhä käännöksiä, ne helposti venähtävät. Positiivista oli se, että putket sentään sujuivat ja lopulta koko ratakin onnistui ihan ok.

Nyt olen niin kuoleman väsynyt noiden aamuherätysten takia, etten jaksa enempää kirjoitella tai lisätä kuvia, joku toinen kerta sitten taas! Öitä!