Niin siinä sitten kävi, että torstaina tuli tieto että pääsimme Belgiyhdistyksen joukkueeseen varakoirakko paikalta agilityn suomen mestaruus kisoihin! Vaikka reitti sm-kisoihin oli hieman tälläisen takaportin kautta oli fiilis kyllä huikea! En ole ikinä koskaan ollut minkään lajin arvokisoissa mukana, joten tämä oli ensimmäinen kerta! Ehkä oli muutenkin mukava aloittaa vain joukkuekisassa, ei tarvinnut jännittää kahta päivää putkeen :)
Perjantaina sitten melkein suoraan töistä kaasutti Getzi nokka kohti Helsinkiä. Automatkalla tuli kyllä pari kertaa mieleen, että onkohan tässä nyt mitään järkeä... Koska kämppäni on alivuokrattuna, ei mulla ollut kotia mihin mennä, onneksi majapaikka järjestyi kaverin luota lyhyellä varoitusajalla :) Muutenkin oli kivaa nähdä tuttuja pitkästä aikaa.
Launtaina lähdin hyvissä ajoin kisapaikalle, koska klo 7.00 oli sovittu joukkueen tapaaminen ilmopisteessä. En ollut koskaan nähnyt joukkuetovereitani, siinä oli sitten kiva kysellä kaikilta oletko belgiyhdistyksen porukkaa :P Sain autolle superhyvän paikan, koska olin niin aikaisin paikalla ja ehdin sitten hyvin hengailla kisapaikalla ennen omaa suoritusta (oltiin joukkueen 3.koira).
Maksien rataa katsoessa kentän laidalla iski aina kamala jännitys, joten en pystynyt olemaan siinä koko aikaa vaan välillä piti käydä koiran kanssa jäähdyttelemässä päätä. Kisapaikka oli oikein mukava, vähän ehkä muiden kannalta harmi että muut parkkaipaikat olivat pienen kävelymatkan päässä, itsehän siis sain auton ihan portin viereen.
Viimein päästiin omaan rataantutustumiseen. Rata ei ollut mitenkään kovin vaikea, muutama ansa kohta ja parissa kohtaa tiesin, että erilaisella ohjauksella säästää aikaa mutta suunnittelin oikein kunnon varmisteluradan, ettei tule turhia virheitä joukkueelle. Radalla oli kaikki kontaktit ja A mentiin kahdesti.
Me starttattiin ryhmän aika alussa ja lähtöä odotellessa tuntui että sydän hyppää kurkkuun. Alkurata meni hyvin, mutta heti A:lla Plättä hyppäsi alastulo kontaktin yli (enkä itse taaskaan huomannut mitään). Sitten jatkettiin ihan kivasti, videolta tosin näkyy miten taas hiippailen koiran vieressä kepeillä vaikka olisin voinnut edetä. Sitten puomi ja alastulokontaktilta kunnon loikka :( Eli siis meidän tehokontaktitreeneistä ei ole ollut mitään apua. Jos ei olisi ollut joukkuekisa olisin jättänyt radan siihen, mutta vedettiin sitten loppuun ettei joukkueen tulos jää meistä kiinni. (Ja SM-kisoissa ei muutenkaan jätetä ratoja kesken). Loppurata menikin sitten oikein hyvin, alla video. Keinun jälkeen tein monta valssia, vaikka siinäkin olisi voinnut ehkä ohjata tehokkaammin, mutta valssit nyt me ainakin osataan.
Video: Plättä agility joukkue sm 2013
Lopulta belgijoukkueen yhteistulos 17/71, ihan ok :) Oli kyllä huippua olla osallisena sm-skaboissa, ensi vuonna pakko päästä uudestaan! Ja mielellään myös sinne yksilöradoille.
No, mutta ne kontaktit! Ajeltiin tänään sitten suoraan Joensuuhun hallille treenaamaan. Jätin targetit nyt pois, koska tuntuu ettei niistä ole ollut mitään apua? Tai targeteillä (oli nami tai ei) niin menee hyvin, mutta heti on epävarmempi kun niitä ei ole. Tehtiin siis vain kontaktitreeniä. Ekaksi Plättä teki joka kerta ihan superkontaktit, en saannut sitä tekemään virheitä millään. Sitten koetin ottaa lisää vauhtia ja ohjasin huonommin, niin alkoi joko hyppiä/ hidastaa liian aikaisin. En oikeasti enää oikein tiedä mitä tälle asialle tekisin, otin sitten tiukan linjan että palkka vain kun menee suoraan oikeaan kohtaan, ei koskaan jos korjaa. Lisäksi lopulta alkoi hyppiä puomin ylösmenoa, siinä sitten harjoiteltiin ihan kunnon pysähtymistä pari kertaa niin alkoi taas osua. Hallilla olisi myös sellainen länki, olisikohan se meille hyvä, sitä ei olla kokeiltukaan... Tällä hetkellä tuntuu että Plätällä ei ole mitään hajua koko kontaktista toisinaan ja välillä se tekee just niinkuin haluan. En vaan keksi mikä on se juttu milloin se tekee hyvin ja milloin huonosti? Tarvittaisiin varmaan joku oma puomi tohon kerrostalon pihaan että voisin hinkuttaa joka päivä...
Mietin tänään pitäiskö koettaa ottaa esim. yksityistunti joltain pro:lta, jos joku täysin ulkopuolinen keksisi millä tätä ongelmaa kannattaa työstää. Mun kontaktikoulumetodi ei nyt selkeästi toiminut. Harjoiteltiin puomilla myös pelkkää alastulokontaktia, Plätän mielestä se vain on edelleen tosi tyhmää eikä se osaa kovin ketterästi kääntyä siihen, koska sen kanssa on heti aikoinaan aloitettu puomi kokonaisena esteenä. puuuuh....
Haluaisin kovasti mennä tänä vuonna agirotuun, mutta ei oikein ole fiilistä kontaktien yli loikkivan koiran kanssa lähteä. Ensi viikolla pitäisi laittaa ilmot matkaan, voivoi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti