lauantai 21. toukokuuta 2011

luonnetesti 21.5.2011

En halunnut koirablogia, mutta ei oikein muuta tapahdu kuin koirajuttuja, joten taas siis koirahömpötystä.


Osallistuimme tänään 21.5 belgiyhdistyksen luonnetestiin Herttoniemessä. Tuomarina oli Bengt Söderholm ja Lea Haanpää. En ollut itse ikinä ollut luonnetestissä, koetan siksi vähän selittää mitä joka osiossa tapahtui, koska en tajunnut pyytää ketään kuvaamaan suoritusta. Tässä arvostelu:
I Toimintakyky: +1 Kohtuullinen
II Terävyys: +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää puolustushalua
III Puolustushalu:  +1 Pieni
IV Taisteluhalu: +2 Kohtuullinen
V Hermorakenne: +1 Hieman rauhaton
VI Temperamentti: +1 Erittäin vilkas
VII Kovuus: +1 Hieman pehmeä
VIII Luoksepäästävyys: +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus: laukausvarma


Ensin koiran piti leikkiä tuomarin kanssa kepillä, yllätys yllätys se meni hyvin. Sitten tuli kelkka osio, eli seison koiran kanssa rennosti, ja yhtäkkiä kelkka jossa on "ukko" ( scream naamainen haalari) lähtee tulemaan lähemmäksi. Plättä haukkui kelkalle ja meni kauemmaksi. Kun kelkka pysähtyi jatkoi se haukkumista, mutta kun se ei haukkumisesta huolimatta lähtenyt liikkeelle, kävi se haistamassa kelkan ja oli ok. Kun vielä kävelimme hetken päästä kelkan ohi, ei se muistanut edes sen olleen ikinä pelottava.


Seuraavaksi oli "hyökkäys", eli nurkan takaa tuli toinen tuomari keppiä heiluttaen kun kävelimme ohi. Plättä pelästyi ja haukkui mun jalkojen takana, kun tuomari heitti kepin pois ja tuli koiran luokse ystävällisesti, ei se silti kauheasti antanut tuomarin tulla lähelle/koskea. Minun piti lähteä pois koiran luota, ja tuomari jäi pitämään sitä, kun kutsuin koiran luokse tuli se lujaa ja melkein kaatoi mut... :P


Sitten piti kävellä ympyrä, jonka varrella ensin haalari nousi ilmaan ja hetken päästä tynnyri lähti vierimään meidän takaa. Haalaria Plättä säikähti vähän, tynnyristä välitti vähemmän. Kun menimme uusiksi saman lenkin ilman että mitään tapahtuu, ei välittänyt haalarista, tynnyrin kävi haistamassa mutta ei välittänyt siitä sen enempää. 


Seuraavaksi tulikin surkeinten mennyt kohta, eli pimeä huone. Siinä koira jää tuomarin kanssa ulos, ja omistaja menee istumaan pimeän huoneen nurkkaan ja koiran pitää löytää omistaja. Talo jossa huone oli, oli rakennettu niin, että ensin oli tuulikaappi ja sitten piti kääntyä oikealle käytävään, jonka päässä huone oli. Plättä oli tullut innokkaasti sisään, mutta totesi tuulikaapin jälkeen, että tämä oli tässä, minun omistaja on varmasti tuolla ulkona, ja siellä se istui ja tuijotti ovea, vaikka huusin sitä pari kertaa. Sitten tuomari ajatteli hakea koiran, mutta ovenkiinnipitäjä luuli, että osuus on ohi, ja avasi oven, jolloin Plättä säntäsi pihalle etsimään mua... Hain sen sitten sieltä itse, ja koira näki miten menin huoneeseen, sai se käskyn lähteä uudestaan etsimään ja nyt se jopa osasi käyttää nenäänsä ja tuli luokse nopeasti. Olen aina ajatellut ettei Plättä ole ihan penaalin terävin kynä, ja nyt se kyllä hyvin todistikin sen :D


Melkein viimeisessä osiossa koira jätetään kettiinkiin kiinni talon seinustalle, ja omistaja lähtee pois. Sitten toinen tuomari "hyökkää" koiraa kohti hitaasti lähestyen ja heiluttaen jotain ( tässä raippaa). Ensin Plättä vain haukkui, mutta sitten kun "hyökkääjä" tuli tarpeeksi lähelle näytti se ihan kunnolla hampaitakin. Kun tuomari heitti raipan pois ja tuli kohti ystävällisesti antoi Plättä silittää ja oli ok. 


Lopuksi laukauspelottomuus, eli ensin kävelimme ja tuli yksi laukaus, Plättä vähän höristi korvia mutta ei mitenkään pelännyt, sitten olimme paikoillaan kun tuli toinen laukaus, ei pelännyt. 


Tuomarin loppukommenteissa sanoi, että hieman pehmeä koira ( minkä tiesinkin), hyvin avoin mutta oli testipaikalla vähän rauhaton. Puolustushalua oli, mutta ei kuitenkaan ihan hirveästi. Kuulemma oli ihan tervettä itsepuolustusta, ettei ihan heti mennyt häntä heiluen hyökkääjän luokse. Ja mietimme kanssa yhdessä miten se ei yhtään tajunnut sitä pimeää huonetta, mutta tuomari sanoi että hyvin se sitten hoksasi käyttää nenäänsä kun tajusi mistä on kyse. Lopuksi tuomari sanoi, että Plättä on hyvä harrastuskoira, loppupisteiksi tuli +142.  


Plätästä ei ole jalostuskoiraksi, joten vein sen testiin enemmän omaa mielenkiintoani varten, koska tunnen tämän koiran ja nyt voin sitten vähän vertailla Plätän tuloksia muiden tuloksiin. Luonnetestin loppupisteet eivät ole täysin vertailukelpoiset, vain enemmän pitäisi verrata eri osioiden pisteitä. Mietin kyllä myös olisiko jatkossa MH-luonnekuvaus parempi, koska siinä uhkana ei koskaan ole ihminen, mutta tällä hetkellä ainakin luonnetestiin pääsee helpommin, se on Kennelliiton hyväksymä enkä sitten tiedä haittaako se ihmisuhka, jos koira palautuu siitä hyvin. 


Huomenna sitten agikisoihin! Toivottavasti menee paremmin kuin viimeksi Tampereella, siellä saimme 2xHyl, en ole siitä viitsinyt edes tehdä blogitekstiä, vaikka toisella radalla tuli oma moka, ja toiselle koira varasti, muuten ok. Huomenna toivottavasti VIHDOIN saadaan vika nolla 1-luokasta! 


-I

torstai 12. toukokuuta 2011

CB:n agitreenit



Ratapiirros H. Välipirtti

Eilen olimme Citybelgien agitreeneissä. Rata meni kuten yllä, paitsi este 14 vaihdettiin mentäväksi toisesta suunnasta. Emmekä kyllä menneet oikeastaan kuin esteeseen 15/16 asti.

Päivän idea oli treenata takaaleikkauksia. Eka takaaleikkaus tuli esteelle 4, jonka jälkeen piti olla itse hyvin suuntautunut vasempaan, jotta saa koiran kääntymään esteelle 5. Ekat kerran ohjasin ihan väärin, kun lopulta sain ohjattua oikein, niin Plättä kyllä edelleen hyppää esteen jälkeen hieman turhan pitkälle, näitä pitäisi siis treenata nopeampaa kääntymistä. Ohjaaja kyllä sanoi että tästä kannata ottaa paineita, tulee kun koira kehittyy.

Kepit meni tosi hyvin, kerran jäi yksi välistä, mutta koko treenien ajan haki itse aloituksen ja meni loppuun asti!

Toka takaaleikkaus tuli esteelle 8. Tässä piti muutenkin taas katsoa, että on itse suunnattuna oikein päin, jotta koira osaa kääntyä heti takaisin eikä mene putkeen (mikä meille kävi). Pari kertaa rima tippui esteellä 8, koska en itse malttanut odottaa tarpeeksi, vain lähdin kaahaamaan eteenpäin, jolloin koirakin hyppäsi huonosti esteen päälle.

Suoralla 9-12 tehtiin kaksi takaaleikkausta jotta niitä tuli harjoiteltua, vaikka kisoissa olisi pärjännyt yhdellä. Eka tuli renkaan jälkeen, sitten ennen pituutta. Näitä saimme ottaa pariin kertaan, jotta koira oppi katsomaan minua, ja silti lähtemään käskystä eteenpäin. Muutenkin edelleen pitäisi harjoitella radalla hidastamista.

Viimeinen takaaleikkaus tuli pituuden ja esteen 13 väliin, taas piti katsoa että saa koiran kääntymään oikeaan suuntaan kohti estettä 14, kuten esteille 4-5.

Mitä opin: Minun pitää radalla katsoa kohdat, jotka pitää mennä lujaa, ja taas mennä rauhassa esim juuri kohdissa, jossa pitää viedä esteelle paremmin. Esimerkiksi esteelle 13 koira piti viedä suht. lähelle, ja sitten nopeasti ottamaan se vastaan esteen 14 takaa. Ja vaikka olen ollut ylpeä siitä, että Plättä irtoaa niin hyvin, niin nyt pitäisi taas saada se tottelemaan käsimerkkejä, eikä saa fuskata. Jotenki itselle jäännyt päälle, että radalla pitää mennä täysiä, sitten käskytän välillä vähän sinne päin huolimattomasti/ sanon turhia käskyjä tyyliin "hyppytuletäällätänne". Malttia siis käskytykseen, ja katson valmiiksi paikat missä mennään täysiä. Siitä sentään saatiin kehua, että en jää odottamaan koiran suorittavan esteen, vaan ole jo itse edellä menossa seuraavalle :)

Sori ehkä vähän sekava sepustus, ajattelin nyt jonnekin kirjata ylös mitä opimme eilen, että olisi sitten lauantaina kisoissa muistissa! :) Nyt lähden koulle pikakertaamaan elinpatologiaa, tosin on vähän sellainen tunne, että tämä tentti ei ehkä mene läpi, olen lukenut mutta asiaa on niin paljon, etten millään muista kaikkea :/ Uusinta olisi syyskuun lopussa, kesällä varmasti luen enemmän..? ;)

-I


kuva Sonja Jernström

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

kisailu päivä



( Tokokuvat Noora H, agilitykuvat T. Hämäläinen)

Eilinen meni kivasti kisaillessa. Aamu alkoi Hämäläis-Osakunnan Koirakerhon rally-toko kisoilla Viikissä, autoin siis sekä järjestelyissäettä kisasin itse mölliluokassa. Olisin mielummin mennyt suoraa alokasluokkaan, mutta aikataulusyistä en olisi kerennyt siihen. Olemme treenanneet rally-tokoa yhteensä n.4 kertaa, tänä keväänä treenikertoja on ollut yksi viime maanantaina. Mölliluokassa sai kuitenkin palkata, eikä rallyssa ole liikkeet ihanniin justiinsa, joten uskaltauduin mukaan kisoihin.
Radalla oli liikkeinä mm. pujottelu, spiraali, istu-1-askel-istu-2 askelta-istu-3-askelta-istu, saksalainen käännös, täyskäännöksiä, koira istu eteen -sivulle-vasemmalta ja oikealta jne. Liikkeet osasimme kaikki, paitsi ihan ekassa 270 astetta käännöksessä Plättä jäi jotenkin mun eteen, josta siis -1 piste. Seuraaminen koko radan oli hyvää, mutta kahdesti Plättä meni haistelemaan kylttejä ( niin EHKÄ olisi pitänyt myös treenata kokonaista rataa kylttien kanssa), josta lähti -2 pistettä, ja kahdesti vanhingossa talutin kiristyi, josta myös -2 pistettä. Yhteensä siis 95 pistettä ja 2.sija! Nyt siis katselmaan alokasluokan kisoja :) Rally-tokossa kisakynnys on tosi matala, mikä on mukavaa, samoin rataantutustumisessa tuomarilta saa kysellä jos joku asia on vielä epäselvää. Eikä kisoissa olla kovin verenmakusuussa fiiliksellä, mitä välillä näkee esim. agilityssä. Palkinnoksi saimme herkkuja ja vinkulelun, viimeiseen Plättä oli erityisen tyytyväinen :)

En valitettavasti kerennyt jäädä seuraamaan alokasluokkaa, koska seuraavaksi kiirehdin K9:n seuramestaruuskisoihin Vantaalle Koivukylään. Ensimmäiseksi kisattiin tokossa, luokkina mölli ja avoin, osallistuimme mölliluokkaan.

Ensin oli luoksepäästävyys, se meni hyvin ja saatiin 10 :) Tosin Plättä nousi seisomaan kun tuomari tuli luokse, virallisissa ei ehkäoltais saatu noin hyviä pisteitä. Seuraavaksi paikkamakuu, Plättä teki sen hienosti vaikka 3 koiraa lähti säntäilemään ympäri kenttää. Sitten palatessani koiran luokse unohdin, että pitää odottaa tuomarin käskyä jolloin saa koiran kutsua sivulle. Tästä syystä 8.5.

Seuraaminen kytkettynä meni alkoi superhyvin, mutta jossain kohtaa nurmikenttää oli niin hyviä hajua, että Plättä lähtikin niiden perään. Lisäksi tein täyskäännöksen kahdella eri tavalla, pitäisi treenata toinen hyväksi ja tehdä aina se. En kyllä ole ihan varma pitääkö pk-tottiksessa kuitenkin osata molemmat. Saatiin kuitenkin 7,5. Seuraamiseen vapaana otin sitten nakin käteen, silti Plättä lähti samassa kohdassa hajujen perään, ääh! Saatiin silti 8.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä on viime aikoina ollut jotenkin vaikeaa, rally-tokossa oli myös se liikkeenä, siellä se meni hyvin. Nyt Plättä meni maahan, mutta nousi istumaan, kävin korjaamassa, tuloksena 6. Luoksetulossa odotti hyvin, ja lähti vauhdilla tulemaan luokse, mutta just ennen mua alkoi himmailla ja jäi vinoon. Koetin treenata luoksetuloa viikolla, luultavasti Plättä nyt paineistui siitä liikaa eikä enää oikein tiedä miten koko liike suoritetaan, aiemmin ongelma oli vain vinous, nyt siis vinous+hitaus. Onneksi parin viikon päästä on Korrien tokokoulutus, toivon että siellä saan vinkkejä meidän ongelmiin!

Seisominen seuraamisen yhteydessä piti olla ns. varma liike, mutta Plättä jäikin istumaan, korjasin ja sitten oli ok, paitsi että taas unohdin että liikkeen lopuksi tulee sivulle käsky. Tästä 6 pistettä.

Estehypyn opetin Plätälle torstaina, joten ajattelin pelata varman päälle ja laittaa nakin esteen taakse. VIRHE! Hyppy ok, lähti pelkällä käskyllä, mutta jäi etsimään namia ja meni ikuisuus että taas kuunteli mun "SEIS" käskyä, ja jäi lopulta ihan esteen viereen, ei taakse. Sitten vielä menin itse koiran väärälle puolelle. Saatiin 5 pistettä, vaikka oli aika surkea suoritus. Kokonaisvaikutelma oli 7.

Tuomarina oli Tiia Hämäläinen, hän oli kyllä tosi kiva ja neuvoi lopuksi mitä kannattaa vielä treenata (palkkaus pois+liikkeet varmemmiksi). Loppupisteissä sijoituimme kuitenkin konaispisteillä 144,5, sija 3/6. Ideahan näissä kisoissa on muutenkin, että saa tulla vaikkei ihan kaikkea osaisikaan, joten mölliluokassa oli melko tasaista, koska kukaan ei osannut mitään vielä täydellisesti :)

Tokon jälkeen seuramestaruudet jatkuivat agilityllä. Meillä meni aika huonosti, mutta syytän siitä pitkää treenitaukoa ( viimeviikolla ekat treenit noin pariin kuukauteen mun polven takia, joka onneksi on nyt parempi!). Ekaksi mentiin möllimaksessa, rata oli kunnon suoraa juoksua eteenpäin rata. Plättä kerkesi monesti liikaa mun edelle, enkä siellä perässä puuskuttaessani muistanut käskyttää sitä eteenpäin, joten pari estettä meni ohi, tuloksena kaksi kieltoa eli 10 virhettä ajalla 48,97.Tosin en oikein kunnolla muista miten rata meni, juoksin vain täysiä ja olin aivan kuollut radan jälkeen, eli nyt kuntoilemaan! Polven takia en vaan enää oikein uskalla juostakuin ehkä jossain pururadalla, pitäisi keksiä joku muu kuntoa nostattava mutta ei polvia rasittava laji ( ratsastus, mutta siihen ei ole oiken varaa.)
Toisena oli sitten kisaavien rata, joka ei vaikuttanut vaikealta mutta olikin sitten vähän mutkikkaampi. Pitäisi saada radat videolle, koska en taaskaan ihan muista mitä radalla kävi, tuloksena 5+Kielto ja hylky. Hylky tuli siitä, että yhden takaakierron ihan radan lopussa Plättä meni edestä! Ärsytti, varsinkin kun myöhemmin tajusin miten omalla ohjauksellani olisin saannut sen menemään varmasti. Kontaktit+kepit meni kuitenkin superhyvin, eikä Plättä edes yrittänyt mennä väärin, kun A-este ja pussi olivat ihan vierekkäin. Vaikea kohta oli myös este, joka piti mennä edestä, vaikka takaa olisi ollut suorempi linja, tästä siis taisi tulla tuo kielto. Kaikkeet virheet johtuivat siis suoraa omasta ohjauksestani, jota siis pitää treenata! Otin radan vielä uusiksi kisojen lopuksi, mutta silti tehtiin samat mokat. Kuvissa kisoista Plättä ponnistaa mielestäni esteille hirveän kaukaa, tosin radalla pääsi myös menemään aika lujaa, eli voi johtua siitäkin ettei se vain olisi mahtunut lähemmäksi. Ehkä siis -5 tuli jostain rimasta mitä en huomannut.
Eli lopputuloksena mitä vähemmän lajia oli treenattu sen paremmin meni ( järjestys rally, toko ja agility). Hiukan agilityn huonosti menemisestä voin syyttää meidän treenitaukoa, mutta kaikista kivointa on, että vaikkan juoksin molemmat radat täysiä, polvi ei tullut kipeäksi! Eli nyt voidaan taas suunnitella kisakautta! Nyt pähkäilen, missä pääsisin treenamaan, meillä on Citybelgien treenit 1x/viikko, kentälle saisi myös avaimen jos haluan, sinne on vain sen verran matkaa, että ilman autoa se on turhan kaukana. Vaihtoehto 2 on liittyä myös HSKH:on, jolloin saisin käyttööni Ojangon kentät! Siellä on iltaisin aika paljon varauksia, mutta päivällä sinne pääsee. En vain ole kesällä oikein täällä, en tiedä kuinka paljon siitä hyötyisin. Kolmas mahdollisuus olisi nyt maksaa näiksi kolmeksi viikoksi käyttöoikeus Kalasataman kentälle, sinne pääsee meiltä tosi kätevästi :) Lisäksi ensi viikollapitää soitella kesätyöpaikkakuntani seurojen kenttävastaavat läpi, pakko saada kesälle joku treenipaikka sinnekin! Plättä on NIIN onnellinen kun se pääsee taas agiradoille, on se vaan niin sen laji :) ( Okei, jos ohjaaja olisi parempi Plättä olisi hyvä ihan missä vaan)

Ulkona olisi ihana ilma, mutta mua odottaa ensi perjantain elinpatologian tentti, hautaudun siis sisällä kirjoihin :( ( Voisin lukea terassilla, mutta vein meidän terassin pöydän sinne rally-tokokisoihin, enkä ole vielä saannut sitä takaisin...)

ps. Taas noi kuvat tuli kamalan isoina, koska lisäsin ne suoraa linkkeinä tänne. Täytyy varmaan jatkossa siis aina tallentaa eka koneelle ja lisätä vasta sinne, en nyt jaksa noita alkaa lisäisäillä uusiksi. Blogin pitäminen on kivaa, mutta teknisesti tää blogger on vähän alkeellinen... muoks: pienensin kuvat...

keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Raha ja Lemmikit

Minä ja kaverini heppa V.K. Ivory vuonna 2006, kyllä nyt kaipaan aikoja kun pääsi joka päivä heppaileen :)

Tässä on paasaus lemmikinpidon kalleudesta, kanien hoidosta, hevosten teurastuksesta ja varmaan vielä jostain muustakin, minäkä muka kirjoitan sekavaa tekstiä? ;) Kuvatkaan eivät varsinaisesti liity tekstiin...

Bongasin tänään facebookissa mielenkiintosen linkin taloussanomien uutiseen , jossa pohditaan onko opiskelijalla varaa pitää lemmikkiä. Suosittelen lukemaan, ja tämä asia olisi hyvä ihan jokaisen lemmikin hankkimista harkitsevan hyvä miettiä, ei vain opiskelijoiden. Lemmikin pito maksaa, eikä oikeastaan ikinä ole halpaa. Vaikka on helppo ajatella, että esim. pieni koira ei syö paljon, 3kg ruokapussi riittää koko kuukauden ja maksaa vain parikymppiä, ei se koskaan ole ainoa kuluerä mitä eläimestä tulee. Ihan ilman sairauksiakin tulee siihen päälle eläinlääkärikulut, tarvikkeet, harrastukset, lemmikkiliput junassa jne. Jos eläin sairastuu, voi lasku nousta helposti tuhansiin euroihin ( toki eläinten kanssa on aina hyvä miettiä, kuinka pitkälle kannattaa jotain vaikeaa tapausta hoitaa ) tai eläin voi esim. allergian takia joutua loppuelämäksi kalliille eläinlääkäriruoka dieetille, ja marketin halpismössö onkin pakko vaihtaa kalliiseen ruokaan, jotta eläin pysyy terveenä.

Minusta ainakin tuntuu, että koska nykyään eläimiä saa niin edullisesti, ei olla varauduttu, että siihen menee rahaa myös ostohetken jälkeen. Noin vuoden vanhoja kissoja, kaneja, marsuja, koiria jne. saa käytännössä ilmaiseksi "pitovaikeuksien vuoksi". Yleensä siis ei olla tajuttu, että eläimen hoito vaatii aikaa ja rahaa, eikä se pikkuinen söpö hermeliinipupu ollutkaan lapselle sopiva lemmikki, kun sitä(kin) pitää ihan oikeasti hoitaa. Esimerkiksi kanin hoito on lähes yhtä vaativaa kuin koiran, tai vähintääkin kissan hoito. Häkki pitää siivota usein, purut, laadukkkaat heinät ja pelletit maksavat, kani tarvitsee vapaata liikuntaa joka päivä ja se syö kaikki mahdolliset sähköjohdot sun muut, joten sen liikkumatilan on oltava "bunny-safe". Sain Pumben ilmaiseksi aikoinaan allergian vuoksi ( ihan oikean allergian..), mutta sen eläinlääkärikuluihin on vuosien varrella kulunut usempia sata euroa "peruspitokustannusten" lisäksi. Joten ilmaista eläintä ei ole olemassa!
Pumbe, "ilmainen" pupu ( joka suostuu juoksemaan vain matolla, eli sen suhteen sähköjohdot ovat siltä turvassa )


Yksi mikä vielä eniten kauhistuttaa ovat hevoset, jotka vaihtavat omistajaa pikkutytöltä toiselle sadalla eurolla... Hevosten teurastus on Suomessa vaikeaa ( kaikkia teurastamoja ei ole suunniteltu hevosille+ihmiset eivät halua syödä hevosen lihaa, vaikka se on ehkä yksi parhaiten pidetty kotieläin) ja voi tulla omistajalle kalliiksi, koska hevosenlihan arvo ei ole mitään, mutta kuljetus teurastomolle maksaa. Lopetus maksaa myös, ja hevosen ruhon hävittäminen on melko hankalaa. Tämä siis on johtanut siihen, että kilpauransa päättäneet lv-hevoset ( ja on toki muitakin rotuja!) laitetaan myyntiin halvalla, ja kaksi vuotta ratsastuskoulun poneilla ratsastanut pikkutyttö saa omilla säästöillään helposti itselleen oman hepan. En nyt ala paasaamaan miten vaikeaa on kouluttaa ravurista ratsu, mutta hevosen pito ei ole kyllä ikinä halpaa vaikka kuinka halvalla sen kaakin saisi...

Viimeinen asia mikä liittyy tähän lemmikkeihin ja rahoihin on ystävieni kummallinen käsitys, että kun valmistun hoidan heidän lemmikit ilmaiseksi? Sorry vaan frendit, tämä on mun tuleva ammatti, jolla aion elättää itseni ja jonka eteen olen raatanut, joten teitä odottaa tuplalasku ;)

Paasausterveisin
I
Onneksi kohta on kesä! Kuvassa Plättä ja Vilke pentu Kallavedellä kesällä 09