Syksy saapuu

Enää kolme päivää töitä jäljellä, jonka jälkeen kerkeän viikon lomailla ( tai siis kirjoittaa "kandia"), sitten täytyykin palata Helsinkiin koulun penkille. Toisaalta ihan mukavaa mennä takaisin kouluun, vaikka tentit aiheuttavat välillä valtavaa stressiä, ovat kaikki päivät erilaisia, näkee kavereita ja pääsee taas harrastusten pariin. Kesätyöt ovat sujuneet mukavasti, välillä toki on päiviä kun tuntuu ettei mikään suju, ja toisinaan menee ihan hyvin. Ja olen onnistunut sekä verinäytteenotossa että kanyloinnissa, jee! RTG kuvien ottaminen on välillä aika vaikeaa, samoin kissapotilaat ihan yleisesti.


Muita kuulumisia. Käytiin Plättysen kanssa JOA:an agiepiksissä kaatosateessa viime viikolla. Ratoja oli kolme, eka möllirata, jossa olimme kilpailun ulkopuolisena. Koirassa oli virtaa kuin pienessä ydinvoimalassa, ja hienosti saatiin hylky kun ohjasin sen putken väärään päähän. Toka rata oli helppo, noin 1-luokka tasoinen, mutta radalla koira hyppäsi komealla loikalla puomin alasmeno kontaktin yli. Otin sitten koko esteen uusiksi ja hyl tuli siitä, taisi taas radalla tulla pari muutakin mokaa. No tällä supermenestykellä en enää odottanut liikoja kolmannelta 2-3luokan tasoiselta radalta, jossa jo alku vaikutti niin vaikealta, että se tulisi menemään möhellykseksi jo heti alkuun. Rata alkoi, jo este kerrallaan mentiin eteenpäin, kepeillä meinasi tulla virhe kun Plättä ei lähtenyt tarpeeksi eteenpäin. Lopulta selvitiin koko rata virheittä ja voitetiin, jee! ( Osallistujia tässä vaiheessa kaatosaateessa oli enää noin 5kpl, mutta voitto mikä voitto... ;) ) Mitä tästä opimme:
* Ohjaajalle ei paineita, vaikka kuinka pitäisi olla superhelpponolla rata tulossa
* Ohjaa rauhassa, niin hyvä tulee
* Kepeille lisää varmuutta


Loppuun vielä muuta kuin tylsiä koirajuttuja. Sorruin tänään niin pahasti blogimainostuksen uhriksi. Luin jostain, että Reese Witherspoon on Lindexin uusi mainoskasvo, joten oli heti pakko mennä kyseisen liikkeen sivuille katsomaan millaisia vaatteita R.W mainostaa. Löysin sieltä todella halvalla kivannäköiset farkut, ja ajattelin että ennen töihin menoa käyn nopeasti vilkaisemassa niitä livenä. Lopputulos lähdin kaupasta pois kaksien farkkujen kanssa, ne olivat juuri täydelliset! Kyseiset farkut ovat tosin joustava materiaalia, joten en tiedä lörpsähtävätkö ne jossain vaiheessa.


Olen ensimmäistä kertaa koko kesänä yksin kotona, on vähän outoa, mutta hyvä tähän on nyt totutella, kun 400km välimatkan kaukosuhde taas jatkuu syyskuussa :(

(Kuva ei oikein liity mitenkään koko tekstiin, fiilistelin vain vanhoja heppatyttö aikoja katsomalla Ella-poni sarjaa Yle areenalta (kävin tunneilla aikoinaan samalla tallilla, missä sarja on kuvattu) ja hevoskuume iski taas.  Kuva viime kevään issikkavaellukselta.  )

Agilitykisat ja muuta kesäpäivitystä

Plättä ja sen ainoa lelu joka ei ole hajonnut (?!)

Blogi on viettänyt hiljaiseloa, koska ei ole oikein tapahtunut mitään kovin ihmeellistä, arki menee klinikalla työskennellessä ja viikonloput reissatessa Tampereelle tai muualle Suomeen.

Kesän ainoa festari jonne osallistuin oli täällä Joensuussa järjestettävä Ilosaarirock. Kamera oli koko ajan mukana, mutta sieltä ei oikein ole silti kuvia, muutama huono kännykkäkameralla otettu sitten vain. Ainoa bändi, jonka keikkaa todella odotin oli Von Hertzen Brothers, mutta mielestäni tämä ei ollut heidän paras esiintyminen, ihan ok kyllä. Voi tietysti vaikuttaa, etten oikein ole päässyt heidän uusimman levyn biiseihin oikein sisään. Sielun Veljet esiintyivät tämän vuoden Ilosaaressa ensimmäistä kertaa sitten vuoden-91, mutta heitäkään en ole oikein kuunnellut, joten ei nyt ollut niin iso juttu. Koko viikonlopun paras esiintyjä ja yllättäjä oli brittibändi Madness (joka on viimeksi ollut Suomessa vuonna-85), bändi soitti ihanan leppoisaa&rentoa musiikkia ja heillä oli hyvä meno lavalla, vaikka alkavat kaikki olla jo vähän iäkkäämpiä herroja :)

Iloinen Äiskä-laivakoira

Muutama viikko sitten oli serkkuni vauvan ristiäiset. Ne olivat elämäni ensimmäiset ( siis niin että muistan itsekin olleeni mukana) ortodoksiristiäiset, ja heti ristiäisten jälkeen oli vielä jumalanpalvelus, johon sitten jäimme myös. Muuten ei menot hirveästi eronneet luterilaisista, mutta (onneksi) saarnaa ei ollut, ja kirkossa olisi pitänyt seistä ( oletin että koska olin hieman ulkopuolinen niin istuin nurkassa penkillä kyllä itse...). Meidän suvun sukujuhlat ovat aina mukavia ja rentoja, ja niin oli nytkin. Saara-laivakoirapentu viihdytti niin ahkerasti vieraita, että simahti kuin saunalyhty lopulta keskelle pihaa. ( Saara on siis samasta pentueesta, jota keväällä kävin pariin otteeseen katsomassa ja minkä takia myös haaveilen omasta laivakoirasta sitten joskus...). Saaran emo Äiskä-schipperke oli toki myös juhlimassa.

Saara laivakoiranpentu

sammunut laivakoira

Omasta koirasta loma hieman venähti, se oli muutaman viikon heinäkuun alussa täällä Joensuussa, kunnes aloitti juoksut ( yli kuukauden myöhässä?), niin sitten vein sen takaisin vanhemmilleni, kun en olisi päässyt agikentälle kuitenkaan ja siskoni halusivat sen takaisin. Viime sunnuntaina Plättä sitten palasi Pohjois-Karjalaan, kävimme viikolla kaksi kertaa treenaamassa ja tänään lähdimme Kuopioon agilitykisoihin. "Lahjattomat treenaa"- sanonta ei oikein päde meihin, tuloksena 3xhyl.

Ensimmäinen rata meni jo heti alusta ihan söhläykseksi, Plättä meni kepit väärästä välistä, sitten jätti vikan menemättä ( korjasin ottamalla kepit alusta, koska en halua että se oppii sen), sitten kierrokset nousivat lisää ja rimoja tippui sellaista vauhtia, että virheitä  tuli hylkyyn asti. No, pitkä tauko ja eka rata, niin ajattelin, että seuraavalla sitten tsempataan ja rataantutustumisen jälkeen mietin vielä tarkasti mielessäni kaikki ohjauskuviot. Koira lähtöviivalle, itse lähtöpaikkaan, mutta ennenkuin kerkeän mitään sanoa, koira varastaa ja lähtee radalle. Tämä on viimeinen asia minkä haluan antaa sen oppia, joten keskeytin koko radan sitten siihen, kyllä harmitti maksaa "turhaan" lähtömaksu tästä, mutta toivottavasti oppi nyt kerrasta, radalle ei pääse jos ei odota sanallista käskyä ( Tätä ollaan kyllä treenattu, treeneissä heilun ja huidon lähdössä, mutta lähteä saa vasta käskyllä). Kolmas rata oli melko helppo, ja nyt Plättä odotti hienosti lähdössä käskyä, ei edes hötkynyt. Lähdimpä sitten itse juoksemaan 2.esteeltä eteenpäin liian pian, minkä takia koira meni esteen ohi ja yli väärältä puolelta, -> HYL ja PLAAH! Loppurata meni sitten todella hyvin, kunnes keinulta alkoi loppusuora, jossa yksi este oli rengas. En tiedä mitä kävi, mutta Plättä kävi hyppäämässä kehänauhan yli pois radalta, kun huusin vain "eteen" käskyä, sillä tosin ei siinä vaiheessa enää ollut merkitystä.

Jos ajattelee positiivisesti, tiedän nyt ainakin mitä treenataan
* Kepit varmemmaksi, täytyy alkaa oppia vihdoin itse hakemaan ne ja menemään vauhdista oikein
* Loppusuoria ( Jossa mielellään yksi este rengas)
* Rengas 110% varmaksi
* Edelleen koiran kääntämistä jo esteen päällä
* Ohjausta oikeaan aikaan ( jo Joensuun kisoissa oli ongelmaa, että Plättä menee esteistä ohi kun en tarpeeksi aikaisin/selkeästi kerro minne mennään)
* 1. radalla miljoonan muun virheen lisäksi tuli vielä lentokeinu, keinulle siis selkeämpi hidastuskäsky ( 3.radalla tosin toimi vanha "Plättä"-komento ennen keinua, jolla koira hieman tajuaa hidastaa). Muuten onneksi ei YHTÄÄN kontaktivirhettä
* Rimat tippuvat edelleen turhan herkästi, varsinkin kun vauhtia on, mitäköhän tälle voisi tehdä?

En kyllä voi sille mitään, vaikka kisat on viimeiaikoina mennyt päin *****, niin rakastan agilitykisoja! Tykkään siitä pienestä jännityksestä mikä tulee ennen radalle menoa, ja varsinkin kun on koira, joka myös tietää, että nyt on "tosi" kyseessä, ja se keskittyy aivan erilailla kuin treeneissä. Plättä myös todella innoissaan, kun se tajuaa minne on tultu (miten se muuten voi tajuta jo hypätessään autosta, että nyt ollaan muuten kisoissa?) Torstaina onneksi on epäviralliset kisat Joensuussa ja heti kun palaan Helsinkiin siellä onkin kahden päivän kisat, jee!

Tälläistä tällä kertaa, melko sekava sepustus, mutta pakko nyt heti kirjoittaa kun vielä muistaa :)

-I

Plättä vesikoira mökillä

ps. Super kesämobiilini olisi nyt ilmeisesti myynnissä, helpottaa kyllä suuresti koiraharrastamista kun on auto, en tosin ole ihan varma miten kesämobiili suhtautuu talveen, auton nyk.omistaja tosin sanoi, että ongelmitta kulkee pakkasellakin. Mietitään mietitään....